Unihäiriö
Wikipedia
Unihäiriö (somnipathy) on häiriö ihmisen tai eläimen unijaksoissa. Tietyt unihäiriöt voivat häiritä psyykkistä ja emotionaalista toimintaa. Unihäiriöt ovat yhteydessä monenlaisiin neurologisiin, psyykkisiin ja somaattisiin ongelmiin.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Unihäiriöiden yleisimpiä tyyppejä
Unihäiriöt voivat johtua psyykkisistä, neuropsykologisista tai fyysisistä syistä. Esimerkiksi unettomuutta saattaa aiheuttaa masennus tai ahdistuneisuus, kun taas uniapnea on täysin elimellinen sairaus. Unihäiriöiden ja psyykkisten oireiden välinen yhteys on kaksisuuntainen: psyykkisiin häiriöihin liittyy usein muutoksia unen määrässä ja laadussa, mutta myös liian lyhyt tai huono yöuni ja unettomuus voi aiheuttaa psyykkisiä ongelmia.
[muokkaa] Tavallisia unihäiriöitä
- Unettomuus
- Uniapnea
- Univaje
- Jet lag eli aikaerorasitus
- Kuorsaus
- Narkolepsia
[muokkaa] Hoidon perusteita
Unihäiriöiden hoito voidaan jakaa karkeasti kolmeen eri kategoriaan: käyttäytymisterapia ja psykoterapeuttiset hoidot, lääkehoito ja muut somaattiset hoidot. Yksikään näistä ei auta kaikkia unihäiriöistä kärsiviä potilaita. Potilaan hoito riippuukin hänen diagnoosistaan, fyysisestä ja psyykkisestä sairaushistoriastaan sekä toiveista ja myös hoitavan lääkärin erikoistumisalasta. Yleensä lääkehoidolla ja somaattisilla hoidoilla saavutetaan nopeimmin helpotusta oireisiin, kun taas käyttäytymisterapialla saadaan aikaan pitkäkestoisempia vaikutuksia.
Useimpien unihäiriöiden hoidossa eri hoitomuotoja voidaan yhdistää parhaiden mahdollisten tulosten saavuttamiseksi.
[muokkaa] Lasten unihäiriöt
Lasten unihäiriöitä on tutkittu viime aikoina yhä enemmän. Kiinnostavaa on voiko lasten unenpuute olla yhtenä syynä lasten levottomuuteen, keskittymisvaikeuksiin ja häiriökäyttäytymiseen. Tutkimustulokset lasten ja nuorten epäsäännöllisestä vuorokausirytmistä, lyhentyneestä yöunesta. lisääntyneestä päiväväsymyksestä, unihäiriöistä ja niiden yhteydestä psyykkisiin oireisiin on tarkentanut käsitystä unen merkityksestä lasten hyvinvointiin.
Tutkimukset viittaavat siihen, että unenpuute on yleistymässä. Lasten nukkumaanmenoajat ovat myöhentyneet ja nukahtamisvaikeudet ovat lisääntyneet. Univajeen yleistymiseen viittaa se, että kouluikäiset lapset nukkuvat viikonloppuna pitempään kuin arkisin. Lasten univaje voi johtua riittämättömästä unen määrästä tai huonosta unen laadusta. Yleisimpiä lasten ja nuorten unenpuutteen syistä lienevät liian myöhäiset nukkumaanmenoajat, jotka johtuvat mm. internetin käytöstä, tietokonepeleistä tai television katselusta. Tällöin unenpuutteen syynä on se, että vanhemmat eivät pidä huolta lastensa nukkumaanmenoajoista ja siten holehdi lasten riittävästä unen saannista. Lisäksi varsinaiset unihäiriöt voivat altistaa univajeelle.
[muokkaa] Lasten tavallisimmat unihäiriöt
Dyssomniat
- Nukahtamisvaikeus tai unessa pysymisen vaikeus
- Primäärinen liikaunisuus
- Narkolepsia
- Sirkadiaanisen rytmin häiriöt
- Tarkemmin määrittelemätön dysomnia
- Unenaikaiset hengityshäiriöt
Parasomniat
- Painajaisunet
- Unikauhuhäirö
- Unissakävely
- Unissa puhuminen
- Tarkemmin määrittelemätön parasomnia
[muokkaa] Unihäiriöistä kärsivien lasten psyykkiset oireet
Varhaislapsuuden unihäiriöt näyttävät ennakoivan autismin kirjon oireita ja ADHD:tä. Myös varhaislapsuuden traumaattiset kokemukset voivat altistaa unihäiriöille. Myös pienten lasten hengitysoireet on liitetty mielialojenvaihteluherkkyyteen. Unihäiriöistä kärsivillä lapsilla on jo ennen kouluikää todettu muita ikäisiään enemmän käyttäytymiseen ja tunteiden säätelyyn liittyviä ongelmia. Lasven kasvaessa käytösongelmat ja masennus liityvät selkeästi unihäiriöihin. Kouluiässä unihäiriöistä kärsivien lasten masennus ja ahdistuneisuus kasvaa. He ovat kiusattuja tai koulukiusaajia sekä agressiivisempia kuin hyvin nukkuvat lapset. Noin puolet unihäiriöiden takia tutkimuksiin lähetetyistä lapsiasta on saanut psykiatrisen diagnoosin. Nukahtamisvaikeudet, katkonainen yöuni ja liian aikainen aamuherääminen ovat lääketieteellisten diagnoosikriteereiden mukaan masennus- tai ahdistuneisuusoireita, Unihäiriön hoito vähentää psyykkistä oireilua, varsinkin kun kyseessä on neuropsykiatrinen häiriö. Myös uniapnean hoito vähentää käytösoireidenmäärää samalla kun päiväväsymys ja keskittymisvaikeudet lievenevät. Uniapnea ja kuorsaus ovat yhteydessä levottomuuteen, aggresiivisuuteen, ylivilkkauteen, tunne-elämän oireisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin. Ne liittyvät myös kognitiivisiin vaikeuksiin. oppimiseen.
[muokkaa] Lasten unihäiriöiden hoito
Lasten unihäiriöihin kannattaa puuttua mahdollisimman varhain, sillä ne kroonistuvat helposti. Niiden hoito yleensä parantaa lapsen päivittäistä vointia ja on yhteydessä jopa perhesuhteiden paranemiseen ja masennusoireiden lievenemiseen. Unihäiriöiden hoito kohdistetaan ongelman perussyyhyn, jos sellainen on todennettavissa. Ensisijaisesti unta haittaavien tekijöiden eliminoimiseen ja unta edistävien tekijöiden löytämiseen. Imeväisikäisille suositellaan unikoulumenetelmiä, leikki- ja kouluikäisille posittivisten arkirutiinien löytämistä, murrosikäisille suositellaan unihygieniaa tai erilaisia psykoterapeuttisia menetelmiä. Mitä tahansa menetelmää pitää soveltaa ja muuntaa niin, että se parhaalla tavalla sopii yksittäisen lapsen tilanteeseen. Puuttumalla aktiivisesti unen eri häiriöihin voidaan todennäköisesti välttää monien lasten psyykkistä oireilua merkittävissä määrin [1].
[muokkaa] Viitteet
- ↑ Paavonen J., Stenberg T., Nieminen - von Wendt T., von Wendt L., Almqvist F., Aronen E. (2008) Aiheuttaako lasten univaje psyykksiä oireita? Suomen Lääkärilehti no 15. vsk 63
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
- SleepNet.com's sleep disorder information
- American Academy of Sleep Medicine, a practitioner-oriented web site
- SleepEducation.com, patient-oriented web site from the American Academy of Sleep Medicine
- Your Guide to Sleep Disorders
- The Sleep Library
- Sleep Disorders: Types, Diagnosis, Risk Factors, and Prevention
- Getting the Sleep You Need: Sleep Stages, Sleep Tips and Aids
- Alertness Matters Sleep Disorder site
- Talk About Sleep: Authoratative sleep disorder information
- Talk to a fellow sleep disorder patient - Advocates for Sleep Patient to Patient Mentoring
