Toppila
Wikipedia
Toppila 57. kaupunginosa |
|
Kaupunki | Oulu |
Suuralue | Koskelan suuralue |
Väkiluku (1.1.2008) | 3 444 [1] |
Osa-alueet | Meri-Toppila, Toppila, Toppilan satama |
Toppila on Oulun kaupunginosa, joka sijaitsee keskustasta noin kolme kilometriä pohjoiseen, Oulujoen pohjoisrannalla. Asukkaita kaupunginosassa on 3 444. Toppila on saanut nimensä kantatilan tai sen omistajan mukaan. Toppila-niminen pelto tunnetaan jo 1600-luvun Oulusta.
Toppilan kaupunginosan eteläosa on muodostunut jo 1880- ja 1890-luvuilla Tuiran kaupunginosan länsipuolelle. Alue muodostui aluksi hyvin merkittäväksi teollisuusalueeksi, sillä olihan Toppilan satama tuolloin koko kaupungin tärkeimpiä satamia. Sataman läheisyyteen rakennettiin myös Toppilan rautatieasema laajoine ratapihoineen.
Toppila jakautuu asukkaiden osalta kahteen merkittävään alueeseen: Meri-Toppilaan ja Toppilan "keskustaan". Meri-Toppilaa leimaa erittäin suuri vuokra-asuntojen määrä, mikä tuo alueelle tiettyä omaperäisyyttä. Alue on kuitenkin mainettaan selvästi rauhallisempi. Alueen rakennukset ovat pääasiassa 2–6 -kerroksisia vuokrataloja. Rakennuksia omistavat muun muassa YH-Suomi, VVO, Sivakka ja PSOAS.
Meri-Toppilassa uusien asuinrakennusten rinnalla vanhan teollisuusalueen tunnusmerkit näkyvät edelleen mm. katunimistössä. Alvar Aallon alkujaan suunnitteleman teollisuusalueen nykyisin erittäin huonokuntoinen siilorakennus nousee yhdeksi alueen korkeimmista rakennuksista.
Toppilassa on vajaan 200 oppilaan ala-aste ja runsaan 200 oppilaan yläaste, Terva-Toppilan koulu.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Toppilan sellutehdas
-
Pääartikkeli: Toppila (yritys)
Vuonna 1931 nykyisen Meri-Toppilan alueelle rakennettiin Toppila Oy:n tehdas. Tehdasalueen arkkitehtina toimi pääosin Alvar Aalto. Tehtaan omisti Dixonin perheyhtiö, jonka paperitehtaalle Englantiin tehdas valmisti sulfiittiselluloosaa. 1970-luvun alussa Toppila Oy:n sellutehtaan tuotanto kävi tarpeettomaksi Dixoneille ja tehdas myytiin Kajaani Oy:lle. Kajaani Oy osti tehtaan pääasiassa sen mukana tulleen metsäomaisuuden vuoksi ja tehdasalueen paikaksi mahdolliselle paperikoneelle, jota ei kuitenkaan koskaan toteutettu.
[muokkaa] Toppilan panimo
-
Pääartikkeli: Toppilan Mallasjuomatehdas
Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Ab oli oululainen panimo, joka toimi Länsi-Toppilassa vuosina 1864-1979. Lahtelainen Oy Mallasjuoma Ab osti vuonna 1967. Mallasjuoma lopetti oluen panon Toppilassa vuonna 1979.
[muokkaa] Toppilan voimalaitos
Toppilassa sijaitsevat Oulun Energian Toppilan turvevoimalaitokset. Toppila 1:n teho on 267 MW ja Toppila 2:n 315 MW. Voimaloilla tuotetaan sekä sähköä että kaukolämpöä.
[muokkaa] Toppilan myllyt
Toppilassa on ollut kaksi myllyä: SOK:n Oulun mylly (Kultaleima) ja Toppilan Höyrymylly (Vaasan höyrymylly Oy). Näistä jälkimmäinen on nykyään pääosin käyttämättömänä odottamassa uutta käyttöä.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Oulun kaupungin ikäluokkatilasto kaupunginosittain 1.1.2008 29. tammikuuta 2008. Oulun kaupunki. Viitattu 21. maaliskuuta 2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toppila Wikimedia Commonsissa.
- Toppilan sulfiittiselluloosatehdas
- Tehdasalueen alkuperäisiä piirustuksia
- Turun Sanomien artikkeli aiheesta
- Ajankuvia Oulusta -blogi
Museot | Automuseo – Merimiehenkotimuseo – Sahamuseo – Pohjois-Pohjanmaan museo – Taidemuseo – Turkansaaren ulkomuseo |
Rakennukset ja alueet | Kauppahalli – Kauppatori – Kaupungintalo – Kaupunginteatteri – Maikkulan kartano – Nallikari – Pikisaari – Rotuaari – Tietomaa – Tuiran sillat – Tuomiokirkko – Villa Hannala |
Puistot ja luonto | Franzénin puisto – Hautausmaa – Heinätorin puisto – Isokankaan luonnonsuojelualue – Hollihaan puisto – Hupisaaret – Kasvitieteellinen puutarha – Kaupunginojan puistovyöhyke – Letonniemi – Mannerheimin puisto – Markkuun ryhmäpuutarha – Tuiranpuisto – Äimäraution siirtolapuutarha |
Patsaat ja veistokset | Frans Mikael Franzénin patsas – Futura – Tuntematon – Kalasääski ja lohi – Pohjan neito – Polskis – Toripolliisi – Tuirasta Ruijan rannoille – Valaistuksen tie |
Tapahtumat | Arktiset Askeleet – Korttelihaipakka – Kuusrock – Lastenelokuvafestivaali – Qstock – Rotuaari Piknik – Tervahiihto – Tervasoutu – Valkosipuliyö – Vectorama |
Muuta | Potnapekka |
Oulun palot | v. 1652 palo – v. 1655 palo – v. 1705 palot – v. 1715 palo – v. 1773 palo – v. 1822 palo – v. 1882 palo |
Merenkulku | Fregatti Toivo – Hailuotolaiva – Kiikelin hylky – Laitakarin hylky – Hinaaja Oulu II – Sophia Marian hylky |
Teollisuuden historia | Katri Antell – Merijal – Oulu Oy – Pateniemen saha – Tervahovi – Toppila Oy – Toppilan Mallasjuomatehdas – Typpi Oy – Ab Uleå Oy – Veljekset Åström |
Katso myös | Oulun historia – Oulujoen kunta – Oulun kasarmi – Oulun linna – Oulun valtaus |
Liikennekeskukset | Kallioparkki – Oritkarin yhdistettyjen kuljetusten terminaali – Oulun matkakeskus – Oulun rautatieasema – Oulun satama – Pikkaralan rautatieasema – Toppilan rautatieasema – Tuiran rautatieasema |
Sisäiset liikenneväylät | Aleksanterinkatu – Isokatu – Raitotie – Poikkimaantie – Saaristonkatu – Torikatu – Uusikatu |
Sillat | Erkkolan silta – Kiskopolun silta – Joutsensilta – Rautasilta – Sangin silta – Tuiran sillat |
Kaupunki ja hallinto | Kaupunginvaltuusto – Vaakuna |
Media | 65 Degrees North – Forum24 – Kaleva – Kansan Tahto – Oulu-lehti – Pohjolan Työ – Radio Mega |
Oppilaitokset | Yliopisto |
Muuta Ouluun liittyvää | Kauppakeskus Galleria – Katri Antell – Oulun Energia – Oulun Puhelin – Oulun yliopistollinen sairaala – Paskakaupunni – Pulla-Pirtti – Pelastushelikopteri Sepe – Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat |