Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus
Wikipedia
Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuus tapahtui 28. maaliskuuta 1979, kun ydinvoimalan kakkosyksikössä (TMI-2) sattui osittainen sydämen sulamisonnettomuus.
Three Mile Island on saari Susquehanna-joessa lähellä Harrisburgia Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa.
[muokkaa] Onnettomuus
Onnettomuutta edelsi laitoksen toisiojäähdytyspiirissä ilmennyt melko vähäinen vika, joka aiheutti lämpötilan nousun laitoksen ensiöjäähdytyspiirissä. Laitoksen ydinreaktori sammui automaattisesti. Yksi reaktorin vesikierron venttiileistä ei sulkeutunut kuten pitäisi ja instrumentointivian vuoksi (valvomossa mittarin näyttö jumiutui osoittamaan normaalia tilannetta) tieto tästä ei mennyt valvomoon. Vedenpinnan laskiessa reaktorin jälkilämpöä ei saatu poistettua tarpeeksi ja lopulta osa polttoaineesta kuumeni niin paljon että se suli.
Laitoksella sattui useita toisistaan riippumattomia teknisiä vikoja. Onnettomuus olisi silti ollut estettävissä operaattorien oikealla toiminnalla, mutta puutteet koulutuksessa ja varautumisessa sallivat tapahtuman kehittyä onnettomuudeksi asti. Three Mile Islandin onnettomuus on malliesimerkki usean teknisen vian ja operaattorin virheen yhtäaikaisesta ilmenemisestä, jonka varalle nykyaikaisen ydinvoimalan turvallisuusjärjestelyt suunnitellaan.
Myös Three Mile Islandissa oli varauduttu useaan yhtäaikaiseen vikaan ja virheeseen monikerroksisilla turvajärjestelyillä siten, että yhden kerroksen epäonnistuessa seuraavat kerrokset estävät vaikutukset laitoksen ympäristössä. Three Mile Islandin onnettomuus ei aiheuttanut merkityksellisiä päästöjä eikä ympäristövaikutuksia. Lähialueiden asukkaiden evakuointia ei pidetty tarpeellisena varotoimena missään vaiheessa. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja, mutta kylläkin merkittäviä materiaalisia vahinkoja laitoksen sisällä.
Laitoksen turvajärjestelyissä oli koko onnettomuuden kulun ajan turvallisuusmarginaalia jäljellä ja vioittuneiden järjestelmien sijalla oli useita toimivia varajärjestelmiä. Myös ydinreaktion hallinta reaktorissa toimi suunnitellusti, reaktori sammui noin sekunnissa automaattisen sammutuksen lauettua. Laitoksessa käytössä olleelle painevesireaktorille ovat luonteenomaisia helppo hallittavuus ja taipumus sammua itsestään häiriötilanteessa.
Päinvastaisen esimerkin voimalaitoksesta, jonka turvallisuusjärjestelyt olivat riittämättömät ja vailla länsimaisissa voimaloissa aina olevaa monikerroksista varmistusta tarjoaa Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus. Lisäksi Tšernobylissä oli käytössä länsimaisista huomattavasti poikkeava ns. RBMK-reaktori, joka oli tunnetusti epävakaa tietyillä tehoalueilla, mikä oli osasyynä onnettomuuteen.
Three Mile Islandin onnettomuus on toiseksi pahin onnettomuus ydinvoiman historiassa Tšernobylin jälkeen, ja kaikkein pahin kevytvesireaktoreilla, länsimaissa ja kaupallisessa sähköntuotannossa sattunut. Se on sijoitettu luokkaan 5 kansainvälisellä ydinlaitostapahtumien INES-asteikolla laitokselle aiheutuneen merkittävän materiaalisen vahingon takia.
[muokkaa] Onnettomuuden vaikutukset
Onnettomuuden jälkeen ydinvoimalaitosten turvallisuutta on maailmalla parannettu onnettomuudesta saatujen opetusten mukaisesti. Erityisesti onnettomuuden jälkeen on ydinturvallisuusajattelussa painotettu vakavan onnettomuuden hallintaan ja henkilökunnan rutiinista poikkeavassa tilanteessa toimintaan varautumista.
Erityisen tärkeitä koulutuksen aspekteja ovat ongelmatilanteiden simulaatiot, eri henkilöiden vastuualueiden selvittäminen sekä selkeän komentoketjun luominen. Three Mile Islandin ja Tšernobylin onnettomuuksissa olivat yhteistä juuri inhimilliset virheet, joiden riskin vähentäminen on tunnustettu tärkeäksi osaksi ydinvoimaloiden turvallisuutta ympäri maailman. Suomessa on rakennettu täydellinen valvomon simulaattori koulutusta varten.
[muokkaa] Katso myös
Koordinaatit: