Teknologian kulttuurinen tutkimus
Wikipedia
Teknologian kulttuurinen tutkimus korostaa teknologian ja kulttuurin yhteenkietoutumista, teknologiaa ja kulttuuria muokkaavien prosessien moninaisuutta sekä ihmisen osuutta näissä prosesseissa. Tällainen teknologian ja kulttuurin vuorovaikutus tekee ihmisistä aktiivisia toimijoita, jotka merkityksellistävät teknologioita.
Teknologian kulttuurinen tutkimus ymmärtää teknologiat kulttuurisina ilmiöinä. Kulttuuri ympäröi teknologisia artefakteja ja liittyy osaltaan niiden suunnitteluun, merkityksiin ja käyttöön. Teknologian tutkimuksessa etsitään usein erilaisia arjen käyttötapoja, symbolisia ilmauksia ja henkilökohtaista kiintymystä, jotka tekevät teknologian läheiseksi ja tutuksi. Kyse on siis teknologian tulemisesta osaksi arkielämän toimintoja.
Teknologian kulttuurista tutkimusta määriteltäessä se asetetaan usein vastakkain teknologisen determinismin käsitteen kanssa. Teknologisen determinismin mukaan kehityskulku etenee selvästi siten, että teknologia muuttuu kovaa vauhtia ja siten ihmisten ja lopulta koko yhteiskunnan on sopeuduttava sen kehitykseen. Teknologisella determinismillä viitataan ajattelutapaan, jonka mukaan teknologiset keksinnöt pystyvät muuttamaan yhteiskuntaa ja kulttuuria. Teknologian kulttuurinen tutkimus ei kuitenkaan ole lähtökohdiltaan yksiselitteistä syy-seuraus-ilmiöiden tutkimista, vaan se on vahvasti anti-determinististä. Siinä otetaan huomioon jatkuvuuden lisäksi yllätyksellisyys. Teknologian ollessa osa kulttuurisia ja sosiaalisia prosesseja ihmisen/käyttäjän rooli korostuu. Toisin sanoen kulttuurintutkimuksen käsitteet siis siirtävät teknologian tutkimuksen painopisteen deterministisistä syy-seuraussuhteista ja teknologioiden itsensä seuraamisesta ihmisten toimijuuteen .
Teollistuneissa yhteiskunnissa tieto- ja viestintäteknologian merkitys on kasvanut yhä suuremmaksi. Tällainen kehityskulku on asettanut uudenlaisia haasteita myös yhteiskunnalliselle ja kulttuuriselle tutkimukselle. Tämän vuoksi on syntynyt kansainvälinen ja nopeasti kasvava teknologian yhteiskunnallisen ja kulttuurisen tutkimuksen ala, joka keskittyy teknologisiin prosesseihin ja niiden merkityksiin. Erityisesti sen teorioita ja menetelmiä on kehitetty Isossa-Britanniassa.
[muokkaa] Alan keskeisiä tutkijoita
- Steve Woolgar
- Judy Wajcman
- Donald MacKenzie
- John Law
- Hugh MacKay
- Christine Hine
Pohjoismaissa teknologian kulttuurisen tutkimuksen lähestymistapaa ovat hyödyntäneet tutkimuksessaan muun muassa:
- Ann-Jorunn Berg
- Merete Lie
- Knut H.Sørensen
- Ulf Mellström
- Tarja Cronberg
- Marja Vehviläinen
- Johanna Uotinen
- Jaakko Suominen
- Jussi Parikka
- Sanna Talja
Teknologian kulttuurisen tutkimuksen kentässä on useita eri suuntauksia. Laajin ryhmä muodostuu erilaisista teknologian sosiaalisen muokkauksen lähestymistavoista. Näistä tunnetuimpia ovat sosiaalisen rakentumisen (SCOT) ja teknologian sosiaalisen muokkauksen teoriat sekä toimijaverkkoteoria (ANT). Näissä lähestymistavoissa teknologia ymmärretään sosiaalisena ja kulttuurisena kokonaisuutena ja yhteiskunnan ja teknologian nähdään olevan jatkuvassa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
[muokkaa] Kirjallisuutta
- Lie, Merete & Sørensen, Knut (1996): Making Technology Our Own? Domesticating Technology into Everyday Life. Scandinavian University Press, Oslo.
- MacKay, Hugh (1997): Consumption and Everyday Life. Sage: London, Thousand Oaks &New Delhi.
- MacKenzie, Donald & Wajcman, Judy (1985): The Social Shaping of Technology - How the Refridgerator got its Hum. Open University Press. Milton Keynes & Philadelphia.
- Tuuva-Hongisto, Sari & Talsi, Noora & Uotinen, Johanna (2006): Hei ihmistä varten! Teknologiapolitiikka, kansalaislähtöisyys ja arki. Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura. Gummerus, Vaajakoski.
- Uotinen, Johanna (2005): Merkillinen kone. Informaatioteknologia, kokemus ja kertomus. Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja, Joensuu.
