Sira
Wikipedia
|
Osa artikkelisarjaa
|
|
|---|---|
|
Uskomukset ja tavat |
|
| Viisi peruspilaria |
|
|
Historia ja johtajat |
|
|
Tekstit ja lait |
|
|
Kulttuuri ja yhteiskunta |
|
|
Arkkitehtuuri · Filosofia · Jihad |
|
|
Kritiikki · Islamofobia |
|
Sira tai Sirat Rasul Allah (arab. سيرة, suom. Jumalan lähettilään elämäkerta) on lukuisista Muhammadin elämäkerroista käytetty arabiankielinen termi. Sirat ovat Muhammadin elämää ja islamin varhaisvaiheita koskevan tiedon pääasiallinen lähde.
Islaminuskon kirjallinen tuotanto alkaa vasta 700-luvun viimeisellä vuosikymmenellä – poikkeuksena 600-luvulla kirjoitettu Koraani. Jälkipolville säilyneet Muhammadin elämäkerrat ovat kirjoitettu varsin myöhään. Niihin on sekoittunut hadith-kokoelmien tapaan 800-luvun näkemyksiä ja teologisia oppeja.[1]
[muokkaa] Tunnetut laitokset
Tärkein varhainen perimätiedon kokoaja ja merkitsijä oli Ibn Ishaq (k. 767). Hänen teoksensa ei ole säilynyt sellaisenaan vaan hänen oppilaidensa lyhennelminä. Tunnetuin näistä editioista on Ibn Hishamin (k. 833) laatima Sirat Rasul Allah. Tämä yhteensulautunut työ on saavuttanut lähes kanonisoidun aseman islamilaisessa kirjallisuudessa.[2]
Professori Jaakko Hämeen-Anttila on kääntänyt teoksen lyhennettynä nimellä Profeetta Muhammadin elämäkerta vuonna 1999.
[muokkaa] Luotettavuus
Islamilaisessa maailmassa Ibn Hishamin elämäkerta Profeetta Muhammadista on saavuttanut vakiintuneen aseman ja uudetkin teokset perustuvat pohjimiltaan siihen.[2] Monet muslimit käyttävät kirjaa Koraanin tulkinnan apuna.
Historioitsijoiden näkemykset sirojen luetettavuudesta eroavat: jotkut tutkijat, kuten William Montgomery Watt, pitävät siroja pääsääntöisesti luotettavina lähteina, kun taas toisen, muun muassa Patricia Crone, suhtautuvat niihin varauksellisemmin.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Hämeen-Anttila, Islamin monimuotoisuus, sivut 14–18
- ↑ 2,0 2,1 Ibn Hisham (suom. Jaakko Hämeen-Anttila): Profeetta Muhammadin elämäkerta, s. Esipuhe. Basam Books, 800-luku (suom. 1999). ISBN 952-9842-27-9.
