Shōtoku Taishi
Wikipedia
Shōtoku Taishi (聖徳太子 tai kruununprinssi Shōtoku; s. 574, k. 8. huhtikuuta 622) oli Japanin hallitsija ja kultuurihahmo. Hän oli keisari Yōmein ja keisarinna Hashihiton ensimmäinen poika. Hänen alkuperäinen nimensä on Umayado no ōji (厩戸皇子 – tallin oven prinssi, sillä hän syntyi hevostallin edessä).
Shōtoku meni naimisiin keisarinna Suikon tyttären Ohimen kanssa. Kun Suiko nousi valtaistuimelle vuonna 593, Shōtokusta tuli hänen sijaishallitsijansa ja vuonna hän korotti buddhalaisuuden valtionuskonnoksi. Shōtoku rakensi useita buddhalaisia temppeleitä, kirjoitti (vaikka jotkut tutkijat tätä epäilevätkin) seitsemäntoista artiklan perustuslain ja edisti mantereelta tulevan kulttuurin omaksumista. Rakennuttaessaan temppeliä Naniwan provinssiin (nykyiseen Osakaan) hän kutsui Koreasta Kongōn perheen, ja oli siten osallisena maailman vanhimman yhtäjaksoisesti toimineen yrityksen Kongō_Gumin perustamisessa. Yksi Shōtokun tamppeleistä, Hōryū-ji, on nykyään maailmanperintökohde.