Säilöntä
Wikipedia
Säilöntä tarkoittaa käsittelyä, jonka avulla elintarvikkeet säilyvät pilaantumatta tavallista pidempään. Yleisimpiä säilöntätapoja ovat kuivaaminen, suolaaminen ja maitohappokäyminen (katso fermentointi). Muita säilöntämenetelmiä ovat lämpökäsittely ja menetelmät, jotka hillitsevät bakteerien kasvua, esimerkiksi pastörointi ja iskukuumennus.
Eräs ikiaikainen säilöntämenetelmä on savustus, jossa savun sisältämien eri kemikaalien, lämmön ja tuotteen osittaisen kuivumisen yhteisvaikutuksella voidaan parantaa elintarvikkeen säilyvyyttä. Savustaminen ei kuitenkaan ole sama kuin elintarvikkeen mikrobien tuhoaminen: savustetuista ja umpiopakatuista kaloista on tutkimuksissa löydetty merkittäviä määriä patogeeneja mikrobeja.
Säilöntää voidaan tehdä sekä mikrobit tuhoavalla tavalla (säilykkeet, autoklavointi jne.) että niiden kasvua hillitsevästi, jolloin elintarvikkeen säilyvyysaika pitenee, mutta tuote lopulta pilaantuu. Säilönnässä pyritään hillitsemään bakteerien, homeiden ja hiivojen kasvua. Säilönnässä pH:ta pienennetään tai mikrobien kasvu estetään säilöntäaineilla.