Prypjat
Wikipedia
Prypjat (ukr. Прип'ять) on vuonna 1970 rakennettu neuvostoaikainen kaupunki Kiovan alueella, Ukrainan pohjoisosassa. Nykyisin Prypjat on ränsistynyt ja hylätty aavekaupunki, koska sen noin 49 000 asukasta evakuoitiin pois vuoden 1986 Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden seurauksena.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Prypjatin kaupungin rakentaminen aloitettiin vuonna 1970, koska Neuvostoliitto oli päättänyt rakentaa uuden ydinvoimalan Tšornobylin kaupungin lähistölle Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa. Prypjat ja Tšernobylin ydinvoimala oli alun perin tarkoitus rakentaa vain 25 kilometrin päähän Kiovasta, mutta neuvostoliittolaisten säteilyturvallisuuden asiantuntijoiden lausunnon jälkeen Neuvostoliitto siirsi kaupungin ja laitoksen sijainnin sadan kilometrin päähän Kiovasta. Monista muista Neuvostoliiton ydinvoimaloiden lähellä sijainneista kaupungeista poiketen Prypjat ei ollut suljettu kaupunki, joten saapuminen ja poistuminen kaupungista ei ollut viranomaisten valvonnassa.
[muokkaa] Ydinvoimalaonnettomuus
-
Pääartikkeli: Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus
26. huhtikuuta 1986 Tšernobylin ydinvoimalassa sattui maailmanhistorian vakavin ydinonnettomuus, jossa suuria määriä radioaktiivisten aineiden saastuttamaa savua levisi ympäristöön ydinreaktorin sisäosissa riehuneesta tulipalosta. Koska ydinvoimala oli vain kahden kilometrin päässä Prypjatista, savu liikkui lyhyessä ajassa kaupungin yläpuolelle, minkä seurauksena kaupunki asukkaineen altistui ionisoivalle säteilylle. Kun Neuvostoliiton viranomaiset kuulivat onnettomuudesta ja sen laajuudesta, he päättivät salata Tšernobylin laitoksen reaktorin räjähdyksen eikä asiasta tiedotettu edes neuvostokansalaisille. Prypjatin asukkaiden väestönsuojelu laiminlyötiin täysin. Vaikka säteily ei enää Prypjatin läheisyydessä aiheuttanut välitöntä vaaraa, oli se edelleen tarpeeksi voimakasta altistaakseen väestön mahdollisille haitallisille jälkiseurauksille. Asian traagisuutta pahentaa se, että suurin osa myöhemmin säteilyaltistuksen aiheuttamista noin 10–15 kuolemantapauksesta olisi ollut mahdollista välttää varsin yksinkertaisin väestönsuojelutoimenpitein, kuten rakennusten sisälle suojautumalla. Sisälle suojautuminen olisi pienentänyt huomattavasti altistumista savun mukana tulleelle laskeumalle.
Prypjatin evakuointi alkoi 28. huhtikuuta 1986 eli vasta kaksi vuorokautta ydinvoimalaonnettomuudesta, vaikka kaupunki olisi kuulunut tyhjentää välittömästi reaktorin räjähdyksen jälkeen. Viranomaisten kokemattomuuden ja säteilyturvallisuuden valvonnan puuttumisen seurauksena väestönsuojelu osoittautui epäjärjestelmälliseksi ja riittämättömäksi, ja evakuoinnin aikana satoja pelastustyöntekijöitä altistui ionisoivalle säteilylle. Kaupungin asukkaille annettiin lupa ottaa kodeistaan vain asiakirjoja ja vaatteita, joten huonekalut ja muut tavarat talojen sisätiloissa jäivät paikoilleen. Onnettomuuspaikan ympärille muodostettiin 30 kilometrin päähän ulottuva suojavyöhyke, jolta evakuoitiin yhteensä noin 50 000 neuvostokansalaista, joista suurin osa oli Prypjatin asukkaita. Onnettomuuden jälkeen radioaktiivisten aineiden Prypjat on pidetty ihmisiltä suljettuna tähän päivään asti.
[muokkaa] Nykytila
Nykyhetkellä Prypjat on pysynyt täysin samanlaisena kuin vuoden 1986 ydinvoimalaonnettomuudessa, lukuun ottamatta rakennusten rapistumista ja luonnon villiintymistä. Radioaktiivisten aineiden luonnollisen hajoamisen ja laimenemisen ajan myötä sateen mukana, yleinen säteilytaso Prypjatissa on aikaa sitten laskenut luonnollista taustasäteilyä vastaavalle tasolle. Säteilymittarin käyttö on kuitenkin suositeltavaa, koska erityisesti rakennusten sisällä saattaa olla korkean säteilyn niin sanottuja "kuumia pisteitä", jos voimakas säteilylähde on saanut olla kuluneet vuodet säältä suojassa.
Prypjatissa vierailusta on tullut tulonlähde monille ukrainalaisille matkailutoimistoille, jotka järjestävät opastettuja kierroksia kaupungissa. Kaikki Prypjatin rakennukset ovat peräisin neuvostoajalta, ja eristyneisyytensä ansiosta Prypjatiin on tallentunut Neuvostoliiton aikaisten kaupunkien tunnelma. Ilman ihmisten pysyvää asutusta Prypjat on rapistunut, ja muutaman sadan vuoden kuluttua kaupunki on todennäköisesti raunioina. Ylläpidon ja huollon puutteen takia rakennukset ovat ränsistyneitä ja kuluneita, ja osa taloista on jopa romahtanut betonikasoiksi. Talojen katot päästävät läpi sadevettä, minkä seurauksena eräät rakennukset ovat keväällä ja syksyllä veden vallassa. Luonnon villiintymisen seurauksena rakennuksissa asuu eläimiä, talojen seinät ovat jäkälien peitossa, ja sisätiloissa kasvaa jopa puita. 2000-luvun alussa Prypjatin kerrostaloja vandalisoitiin ja ryövättiin, joten monet huoneistot ovat nykyisin tyhjiä, vaikka vielä 1990-luvulla niissä oli edellisten asukkaiden jättämiä huonekaluja. Kaikki rakennukset ovat sortumisvaarassa, joten turisteja ei päästetä liikkumaan niissä. Kaupungin lähellä on satoja kaatopaikkoja, joihin on haudattu ydinreaktorin sammutustöiden ja sarkofagin rakentamisen yhteydessä käytettyjä, voimakkaasti säteileviä kuorma-autoja, paloautoja, helikoptereita ja panssarivaunuja.
Tšernobylin ydinvoimaonnettomuuden jälkeen kaupungin asukkaille rakennettiin uusi Slavutytšin kaupunki 50 kilometrin päähän Prypjatista. Ydinvoimalan lähellä sijaitseva ja Prypjatin eteläpuolinen Tšornobylin kaupunki on Prypjatista poiketen voitu uudelleenasuttaa. Vaikka Prypjatissa asuminen on kielletty Ukrainan laissa, kaupungissa asuu muutamia satoja asukkaita, jotka ovat halunneet palata vanhaan kotiinsa.
[muokkaa] Paluu Prypjatiin
Yleinen säteilytaso Prypjatissa vastaa jo luonnollista säteilytaustaa, eikä siis muodosta estettä alueelle palaamiseen. Lähinnä kuumien pisteiden aiheuttaman riskin vuoksi kaupunkiin paluu on edelleen kiellettyä, mutta jotkut entiset asukkaat ovat silti omatoimisesti palanneet suljetulle alueelle, eivätkä viranomaiset ole puuttuneet paluumuuttoihin. Prypjatin alueen palauttaminen käyttöön vaatisi alueen perusteellista siivoamista, johon Ukrainan valtio ei toistaiseksi ole päättänyt ryhtyä. Kuumat pisteet heikkenevät myös omia aikojaan laimenemisen ja radioaktiivisen puoliintumisen kautta. Ukraina suunnittelee palauttavansa suljettua aluetta käyttöön vähitellen, sitä mukaa kun jäljellä oleva radioaktiivisuus heikkenee. Ilman puhdistustoimia koko alueen käyttöön palauttamisessa saattaa kuitenkin kestää hyvin pitkä aika, arviot liikkuvat sadoissa vuosissa.
