Procyon

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Procyon
Bayerin designaatio	α Canis Minoris, Alfa Canis Minoris, Alpha Canis Minoris, α CMi, ALF CMI, ALP CMI
Flamsteedin designaatio	10 Canis Minoris, 10 CMi
HD-designaatio	HD 61421
Muut designaatiot	Prokyon, GCTP 1805.00, HR 2943, BD+05°1739, LHS 233, GJ 280, HIP 37279, GC 10277, ADS 6251, CCDM 07393+0514
Fyysiset ominaisuudet
Näennäinen kirkkaus (mv)	0,34/10,7
Absoluuttinen kirkkaus (Mv)	2,65/13,04
Valovoima (Aurinko = 1)	7,73/0,00055 LO (aurinkoa)
Spektriluokka	F5 IV-V/DA
Väri-indeksi	B-V 0,40/0,0 U-B −0,01
Pintalämpötila	6650/9700 K K
Massa (Aurinko = 1)	1,50/0,60 MO (aurinkoa)
Säde (Aurinko = 1)	1,86/0,02 RO (aurinkoa)
Pyörimisnopeus	? km/s
Metallipitoisuus	110% auringon
Ikä	1,7 miljardia vuotta
Elinkelpoisen planeetan etäisyys	2,7 AU
Astrometriset ominaisuudet
Tähdistö	Pieni Koira, Canis Minor, CMi
Rektaskensio (J2000)	07h 39m 18.1/17.7s
Deklinaatio (J2000)	+05° 13' 29/20"
Etäisyys	11,5valovuotta ( parsekia)
Parallaksi mas	286,05 ± 0,81 mas
Säteisnopeus	−3,2 km/s km/s
Ominaisliike mas/v	RA: −716,57 mas/v dekl.: −1034,58 mas/v

Procyon (Alfa Canis Minoris, α Canis Minoris, α CMi) on Pienen Koiran tähtikuviossa sijaitseva kirkas tähti, joka on saanut nimensä siitä että se kulkee taivaalla Siriuksen edellä.

Procyon kuuluu talvikolmioon jossa ovat myös Sirius ja Betelgeuze. Se on Pienen koiran tähdistön kirkkain ja koko taivaan kahdeksanneksi kirkkain tähti.

Procyon on yksi lähimmistä tähdistä, sillä se on vain 11,4 valovuoden päässä meistä. Kuten Siriuskin, on myös Procyon kaksoistähti: seuralainen on himmeä valkoinen kääpiö Procyon B, joka kiertää päätähteään 16 AU:n päässä.

Procyon A on Aurinkoa 7 kertaa kirkkaampi. Se luokitellaan alijättiläiseksi, eli se on jo lopettanut vedyn fuusioimisen heliumiksi ja on siis elinkaarensa loppupäässä. Procyonista tulee punainen jättiläinen 10-100 miljoonan vuoden päästä.

Vuonna 2004 kanadalainen MOST-satelliitti sai valmiiksi 32-päiväiset mittauksensa etsiessään tähden pinnalta niin sanottuja tähdenjäristyksiä, joita tavataan Auringon pinnalta jatkuvasti. Tutkijoiden suureksi yllätykseksi mitään ei kuitenkaan löytynyt, vaan Procyonin säteilemä valo on erittäin tasaista verrattuna Auringon säteilyyn.

Sisällysluettelo 1 Numerotietoja 1.1 Procyon A 1.2 Procyon B 1.3 Kaksoistähti Procyon AB:n rata-arvoja

[muokkaa] Numerotietoja

• Sijainti taivaalla
  • Rektaskensio RA 7h 39m 18.1s
  • Deklinaatio dekl. +5° 13' 30"
• Etäisyys Maasta: 11,41 vv (nykyisin arvioitu 11,5) (valovuotta])
• Etäisyys 3,496 pc (parsekia)
• Parallaksi 0,28605" ± 0,00081"
• Liike avaruudessa
  • Ominaisliike (μ, "myy")
    • RA: -0,71657" vuodessa
    • Dekl.: -1,03458" vuodessa
    • Etäisyys -4,1 km/s

[muokkaa] Procyon A

• kellanvalkea alijättiläinen
• BY-Draconis-tyypin muuttuja (luultavasti kirkkaus vaihtelee) nimeltä NVS 3672
• Näennäinen kirkkaus: 0,40
• Absoluuttinen kirkkaus: 2,68
• Väri-indeksi B-V 0,42 U-B 0,02
• Spektrityyppi F5 IV
• Luminositeetti 7,6 aurinkoa
• Massa 1,77 (1,50?) Auringon massaa
• Säde 1,7 (1,86?) Auringon sädettä, arviot vaihtelevat välillä ( 1,4 -- 2,3 )
• Pintalämpötila 6600 kelviniä
• Metallipitoisuus 1,4 kertaa Auringon
• Ikä 1,7+/-0,3 miljardia vuotta
• Elokelpoinen vyöhyke 2,7 AU ja kiertoaika Maata muistuttavalle planeetalle 3,4 vuotta, vakaat planeettaradat 3 AU?

[muokkaa] Procyon B

• Valkea kääpiö
• Näennäinen kirkkaus: 10,75
• Absoluuttinen kirkkaus: 13,04
• Väri-indeksi B-V
• Pintalämpötila 9700 kelviniä
• Spektrityyppi wdF8 tai DA
• Luminositeetti 0,00055 aurinkoa
• Massa 0,63 (0,602, 0,50?) Auringon massaa
• Säde 0,01 (0,02?) Auringon sädettä
• Säde korkeintaan 17000 km jos massa 0,602 aurinkoa

[muokkaa] Kaksoistähti Procyon AB:n rata-arvoja

• Kiertoaika (P) 40,82 vuotta
• Radan isoakselin puolikas (a) 1,18"
• a (AU) = 14,9
• väli vaihtelee 8,9 -- 21,0 AU
• Eksentrisyys (e) 0,36 (0,407?) (soikeus)
• Inklinaatio (i) 31,9° (kaltevuus)
• Solmu (tähtitiede) (Ω) 284,8° (radan suunta)
• Periastronin eepokki (T) 1967,86 (milloin tähdet ovat lähimpänä toisiaan)