Praseodyymi
Wikipedia
|
|||||
| Yleistä | |||||
| Nimi | Praseodyymi | ||||
| Tunnus | Pr | ||||
| Järjestysluku | 59 | ||||
| Luokka | lantanoidit | ||||
| Lohko | f | ||||
| Ryhmä | - | ||||
| Jakso | 6 | ||||
| Tiheys | 6,77×103 kg/m3 | ||||
| Väri | hopeisen valkoinen, keltainen vivahde | ||||
| Löytövuosi, löytäjä | 1885, Carl Auer von Welsbach | ||||
| Atomiominaisuudet | |||||
| Atomipaino | 140,91 amu | ||||
| Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 185 (247) pm | ||||
| Kovalenttisäde | 165 pm | ||||
| Orbitaalirakenne | [Xe] 4f3 6s2 | ||||
| Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 21, 8, 2 | ||||
| Hapetusluvut | +3, +4 | ||||
| Kiderakenne | heksagonaalinen | ||||
| Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
| Olomuoto | kiinteä | ||||
| Sulamispiste | 1208 K (935 °C) | ||||
| Kiehumispiste | 3793 K (3520 °C) | ||||
| Moolitilavuus | 20,8×10−6 m3/mol | ||||
| Höyrystymislämpö | 331 kJ/mol | ||||
| Sulamislämpö | 6,89 kJ/mol | ||||
| Äänen nopeus | 2280 m/s 293,15 K:ssa | ||||
| Muuta | |||||
| Elektronegatiivisuus | 1,13 (Paulingin asteikko) | ||||
| Ominaislämpökapasiteetti | 0,193 kJ/kg K | ||||
| Lämmönjohtavuus | (300 K) 12,5 W/(m×K) | ||||
| Tiedot normaalipaineessa | |||||
Praseodyymi on lantanoideihin kuuluva, jaksollisen järjestelmän 59. alkuaine. Sen tunnus on Pr. Praseodyymi on yksi harvinaisista maametalleista ja muistuttaa monilta ominaisuuksiltaan sitä seuraavaa alkuainetta neodyymiä. Näiden kahden muodostamaa sekoitusta, didyymiä, luultiinkin pitkään omaksi alkuaineekseen, kunnes itävaltalainen kemisti, vapaaherra Carl Auer von Welsbach, erotti ne toisistaan vuonna 1885. Praseodyymi sai nimensä kreikan sanoista prásios didymos, eli "vaaleanvihreä kaksonen", johtuen muodostamansa suolan väristä, sekä hapettuessaan saamastaan pintakerroksesta.
Praseodyymin ainoa vakaa isotooppi on Pr-141, ja sen muutamista kymmenistä radioaktiivisista isotoopeista vakain on Pr-143, jonka puoliintumisaika on runsaat 13 vuorokautta. Metallia on maaperässä käyttöön nähden riittävästi, sillä sitä esiintyy jonkin verran eräissä harvinaisissa mineraaleissa, joista sitä otetaan talteen. Magnesiumista ja praseodyymistä tehtyä lujaa metalliseosta käytetään lentokoneiden moottoreissa. Monia praseodyymin yhdisteitä käytetään lasin ja emalin värjäykseen. Praseodyymiä käytetään myös erikoislampuissa. Lisäksi sen rauta- ja kobolttiseokset ovat voimakkaita kestomagneetteja.
