Pallosalama

Wikipedia

Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.

Pallosalama on ilmassa tapahtuva sähköinen ilmiö. Pallosalamoiden tutkiminen on hankalaa kahdestakin syystä. Ensiksikin luonnossa pallosalamoita esiintyy suhteellisen harvoin ja toiseksi koska pallosalamoiden syntymekanismeja ei tarkoin tunneta, niiden luominen laboratorio-olosuhteissa on onnistunut vain osittain.

Pallosalama on vapaasti ilmassa leijuva valaiseva pallo, joka yleensä kestää useita sekunteja ja on halkaisijaltaan muutamasta sentistä metriin. Pallosalamoita esiintyy vain ukonilmalla kuten tavallisiakin salamoita, mutta ne eivät aiheuta samanlaista tuhoa. Vastoin yleistä luuloa pallosalamat liikkuvat suhteellisen hitaasti eivätkä ne reagoi ihmisten liikkeisiin ja siksi niiden väistäminen on helppoa. Pallosalama voi hävitä äänettömästi tai kovasti paukahtaen.

Pallosalamoiden syntyä ei ole vielä kyetty selittämään täydellisesti. Synnystä on kuitenkin esitetty useita teorioita.

Pallosalama on erittäin harvinainen ilmiö ja silminnäkijänraportit ovat usein erilaisia ja ristiriitaisiakin. Ukonilmat ja ilmakehän purkaukset ovat usein syy pallosalamiin. Toisin kuin tavalliset salamat, pallosalamat ovat hitaampia, leijuvia, ja kuten nimi kertoo, pallon näköisiä hehkuvia esineitä. Niiden elinikä on tavallisesti 2-8 sekuntia, mutta ne voivat kestää jopa 30 sekuntia. Erään teorian mukaan pallosalamat ovat sähköpurkauksia, jotka aiheuttavat pieniä, hyppiviä tulipalloja. Muut teoriat väittävät, että erilaiset salamat yhdistyvät ja muodostavat pallosalamia tai että esoteeriset energialähteet ovat tämän ilmiön syy. Mitään teorioita ei kuitenkaan ole todistettu kokeilla. Todennäköisimmältä nykykäsityksen mukaan vaikuttaa venäläisen fyysikko Pjotr Leonidowitsch Kapizan vuonna 1955 esittämä teoria, jonka mukaan ukonilman aikana syntyvät sähkömagneettiset aallot muodostavat pallosalamoita. Pallosalamat ovat siten verrattavissa mikroaaltoihin. Japanilaiset tutkijat Y. H. Ohtsuki ja H. Ofuruton onnistuivat vuonna 1991 ensimmäistä kertaa tuottamaan pallosalaman tapaisen plasmakokonaisuuden.

Tiede-lehden 5/2006 Pallosalama-artikkelin (kirj. Leena Tähtinen) mukaan lupaava teoria on myös uusiseelantilaisen kemistin John Abrahamsonin nanohiukkasteoria. Sen mukaan salamanisku voi irrottaa maaperästä piistä koostuvia nanohiukkasia, joista muodostuva pallo palaa. Lupaavia kokeita teorian pohjalta on tehty Tel Avivin yliopistossa (linkki pallosalamavideoihin).

Pallosalama on mitä todennäköisimmin ilmaa, jossa ilman kaasujen atomit ovat salaman aiheuttaman valokaaren kuumuuden vaikutuksesta muuttuneet plasmamuotoon. Ilmiö on ollut pitkään käytössä konepajateollisuuden plasmaleikkauksessa. Plasmaleikkauksessa paineilmaa kuumennetaan valokaaren avulla niin korkeaan lämpötilaan, että ilman kaasujen olomuoto muuttuu plasmaksi. Salaman valokaari on lyhytaikainen, joten myös sen aiheuttama mahdollinen pallosalama jäähtyy ja ilman kaasujen olomuoto palautuu normaaliksi nopeasti. Kuuman plasman aiheuttamat paikalliset paineenvaihtelut voivat aiheuttaa paukahduksen pallosalaman hävitessä. Pallosalaman tiheys lienee samansuuruinen kuin ilmalla, mikä selittää sen liikkumisen ilmavirran mukana.

[muokkaa] Pallosalamoiden lajit

Pallosalamoita on erivärisiä, toiset ovat keltaoransseja, toiset sinertävänvalkoisia. Sinertävänvalkoiset esiintyvät useimmin voimajohtojen lähellä.