Pakkasukko
Wikipedia
Pakkasukko (ven. Дед Мороз, Ded Moroz) on muun muassa venäläinen satuhahmo, joka vastaa jotakuinkin joulupukkia. Pakkasukko on yleensä sinisissä, harmaissa tai kullanvärisissä vaatteissa, ja koristeltu muun muassa hopeanvärisin lumihiutalein.
Venäjälle Pakkasukko ilmaantui Pietari Suuren uudistusten myötä. Koska Pietari oli länsimaisten tapojen ihailija, antoi hän käskyn, että uudenvuoden juhlaa siirryttäisiin juhlimaan tammikuun ensimmäisenä päivänä eikä syyskuun ensimmäisenä, niin kuin Venäjällä oli ollut tapana. Juhlia piti länsimaisen tavan mukaan – joulupukkineen ja -kuusineen. Kuitenkin viimeisten kolmensadan vuoden aikana Joulupukki sai venäläiset piirteet ja siitä tuli Pakkasukko, joka eroaa länsimaisesta veljestään.
Pakkasukko ei liity jouluun vaan uuteenvuoteen, jota Venäjällä vietetään ennen joulua (joulu on 7. tammikuuta). Pakkasukko on myös pukeutunut venäläisittäin – pitkään turkkiin, joka on vyötetty kankaisella vyöllä. Turkki voi olla melkein minkä värinen tahansa. Päässään Pakkasukolla on pyöreä venäläinen lakki, jonka reunat ovat turkista. Pakkasukon parta on pitkä ja tuuhea. Pakkasukko kulkee tyypillisellä venäläisellä troikalla (kolmen hevosen vetämä kelkka) ja mukanaan hänellä on lapsenlapsensa Snegurotška (suom. lumityttö). Uudenvuodenyönä Pakkasukko ja Snegurotška tuovat lapsille lahjoja sekä toteuttavat ihmisten salaisia toiveita.
Venäläisen pakkasukon sanotaan asuvan Luoteis-Venäjällä Veliki Ustjugin kaupungissa. Valko-Venäjällä pakkasukon asuinpaikka on Białowiezan metsässä. Neuvostoliiton aikana Pakkasukko levisi myös moniin muihin itäblokin maihin. Neuvostoaikana Pakkasukon rooli oli erityisen tärkeä, koska uusivuosi jäi ainoaksi juhlaksi, jota oli vietetty jo ennen vallankumousta.
Pakkasukkoja tai sitä vastaavia satuhahmoja esiintyy myös suomalaisissa saduissa. Tove Janssonin Taikatalvi-kirjassa Jäärouva on hyvin kaunis naispuolinen pakkasolento, jonka katse jäädyttää. Mörkö esiintyy myös kesällä jäädyttäen kaiken tiellään.