Oskari Orasmaa
Wikipedia
Oskar(i) Orasmaa (aik. Tilman, 22. tammikuuta 1870 Heinolan maalaiskunta – 11. kesäkuuta 1952 Tammela) oli Raittiuden Ystävien luennoitsija ja yksi Suomen ensimmäisistä kansanedustajista. Orasmaa toimi eduskunnassa SDP:n ryhmässä vuosina 1907–1910, 1914 ja 1917. Hänet valittiin kansanedustajaksi Etelä-Savosta.
Torppareiden Karl Adaminpojan ja Maja Lena Adamintyttären poika Oskar työskenteli päivätyöläisenä, kunnes muutti muurariksi Helsinkiin. Ura jatkui armeijassa: hän toimi Uudenmaan pataljoonan aliupseerina ja varusmestarina Tuusulan reservikomppaniassa 1892–1901. Heinolan seminaarin vahtimestari Orasmaa oli vuosina 1901–1907.
Kansanedustajaksi Orasmaa valittiin ensimmäisissä eduskuntavaaleissa. Tuohon aikaan hän työskenteli Itä-Hämeen raivaajan vastaavana toimittajana Heinolassa (1906–1907) ja Raittiuden Ystävien puhujana (1903–1906). Kansanedustajana ollessaan Orasmaa oli myös Vapauden päätoimittajana Mikkelissä 1908–1910.
Orasmaa vangittiin poliittisista syistä 1918. Hän vapautui vankilasta seuraavana vuonna. Vapauduttuaan hän palasi Raittiuden Ystävien raittiuspuhujaksi. Tässä toimessa hän jatkoi vuoteen 1932.
Orasmaa oli kahdesti naimisissa. Ensimmäinen puoliso Augusta Josefina Eriksson kuoli vuonna 1929. Seuraavana vuonna Orasmaa nai Vieno Matilda Elonheimon.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Oskari Orasmaa Edustajamatrikkeli. Helsinki: Eduskunta.
