Ontelokranaatti

Wikipedia

Ontelokranaatti on suunnattuun räjähdysvaikutukseen perustuva panssarintorjuntaase. Se on kehitetty erityisesti panssarivaunujen tuhoamiseen. Ontelopanoksia käytettiin tiettävästi ensi kertaa keväällä 1940, saksalaisten erikoisjoukkojen räjäyttäessä belgialaisen Eben Emaelin linnoituksen asepesäkkeiden teräksisiin suojakupuihin reiät mahdollistaen varsinaisten pommien ujuttamisen vahvojen suojakupujen sisään. Suunnattua räjähdysvaikutusta käytetään, jotta taistelukärjestä muodostuvalle hiukkasuihkulle saadaan riittävä nopeus luokkaa 10×luodin nopeus paksun panssarin läpäisemiseksi.

Tyypillisesti ontelokranaatti koostuu karkeasti ottaen metallisesta kartiosta, jota ympäröi räjähdysaine. Suunnattu räjähdysvaikutus muodostaa kärkikartiometallista suurinopeuksisen suihkun (Shaped Charged Jet), ilmiötä kutsutaan Monroe-efektiksi. Suihkun energia syntyy räjähdysaineen detonaatiorintamien yhdistyessä luoden suuren impulssimomentin suihkun kärkiosalle ja peräosalle. Kärkisuihkun nopeus voi olla luokkaa 8000-9000 m/s. Ainoastaan pieni osa kartiometallista muodostaa kärkisuihkun loppuosan jäädessä vaikutuksiltaan vähäiseksi jätteeksi (slug), mikä muodoltaan muistuttaa porkkanaa. Suihkun lämpötila jää alle metallin sulamispisteen. Kärkisuihkun osumakohdalla panssarissa metalli käyttäytyy nesteen tavoin, puhutaan hydrodynaamisesta ilmiöstä. Suihkulla ei ole muuta energiaa kuin liike-energia, siksi suihkumetallin tiheydellä on suuri merkitys samoin kuin sitkeydellä. Kärkikartiometallina voidaan käyttää myös terästä, alumiinia, tantaalia, kultaa, kuparia, volframia tai köyhdytettyä uraania (DU). Lisätietoja esim. kirjasta Fundamentals of Shaped Charge Technology.

[muokkaa] Taistelukäyttö ja vastatoimet

Taistelutoiminnassa ontelokranaatilla pyritään puhkaisemaan esimerkiksi kohteena olevan ajoneuvon panssarointi. Syntyneestä reiästä suihkuaa sisätiloihin suurella paineella sirpaleita ja sulaa metallia, jotka aiheuttavat vammoja miehistölle. Osuma ammusvarastoon tai polttoainesäiliöön tuhoaa yleensä kohteen. Suihku voi myös läpäistä panssarivaunun aiheuttamatta suurempia vaurioita, jos osumakohta ei ole kriittinen.

Ontelopanoksia ja nuoliammuksia vastaan panssarivaunut voidaan suojata eri tavoin, yleisimmin reaktiivipanssarilla, aktiivipanssarilla tai muuta aktiivista suojausta käyttäen. Peruspanssarin kasvattaminen johtaa liian suureen vaunun painoon. Reaktiivipanssari on metalli- tai komposiittilaatikko, jonka sisältämä flegmatisoitu räjähdysaine syttyy ontelopanosiskusta lähettäen suihkua vastaan metalli- tai komposiittilevyjä. Nämä sotkevat suihkun etenemistä ja kuluttavat sen läpäisykykyä merkittävästi. Panssarointia voidaan käyttää vain varsinaisissa panssarivaunuissa, joiden peruspanssari on riittävä jälkiläpäisyä ajatellen. Se muodostaa vaaratekijän vaunun ympärillä olevalle miehistölle. Nykyisin esim. RPG-7 ontelokranaatti voidaan varustaa kaksoiskärjellä (RPG-7 Tandem) jonka ensimmäinen kärki tuhoaa reaktiivipanssarin ja seuraava kärki läpäisee panssarin.

Ontelopanos on lentovaiheessaan verrattain helppo torjua nykytekniikalla esim. lähettämällä sitä vastaan erilaisia heitteitä vrt. esim. venäl. Arena. Järjestelmä edellyttää nopeita tutkia ja kehittynyttä muuta elektroniikkaa. Ontelopanoksen teho riippuu voimakkaasti sytytysetäisyydestä. Tätä ominaisuutta voidaan hyödyntää torjunnassa monin tavoin vrt. esim. ruotsalainen Stridvagn 103. Vaunun etuosaan ennen panssarointia on sijoitettu terästangoista rakennettu "aitapuskuri".

[muokkaa] Muita sovellusalueita

Suomen Puolustusvoimat käyttää ontelokranaatista sovellettua routapanosta avustamaan mm. poteron kaivamista talvella. Tällöin suunnattu räjähdysvaikutus ohjataan maata kohti, jolloin kuuma kuparisuihku tekee maahan syvyydeltään vähintään 40cm kokoisen kuopan. Tämän jälkeen aukkoon asetetaan TNT-panos, joka kuopassa räjähtäessään rikkoo tehokkaasti roudan sen ympäriltä helpottaen kaivamista huomattavasti. Räjähdysaineena routapanoksissa käytetään usein aniittia. Myös pohjamiina ja kylkimiina ovat ontelokranaatin sovelluksia.

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Saksalaiset onteloammukset toisessa maailmansodassa. Militarian Maailma nro. 2. Pohjois-Kymenlaakson asehistoriallisen yhdistyksen jäsenlehti.