Nursultan Nazarbajev

Wikipedia

Nursultan Äbišuly Nazarbajev (kazakiksi Нұрсұлтан Әбішұлы Назарбаев, ven. Нурсултан Абишевич Назарбаев, Nursultan Abiševitš Nazarbajev) (s. 6. heinäkuuta 1940, Tšemolgan) on Kazakstanin johtaja. Hän on ollut maan presidentti vuodesta 1991. Nazarbajev toimi aiemmin Kazahtanin SNT:n ministerineuvoston puheenjohtajana vuodesta 1984 ja vuodesta 1989 Kazakkien kommunistisen puolueen pääsihteerinä.

[muokkaa] Valtaannousu

Nazarbajev arvosteli tammikuussa 1986 kommunistisen puolueen 16. puoluekokouksessa tiedeakatemian päällikkö Askar Kunajevia akatemian uudistusten keskeneräisyydestä. Puolueen pääsihteeri ja Askar Kunajevin veli Dinmuhamed Kunajev vei asian Moskovaan ja vaati Nazarbajevin eroa, kun taas Nazarbajevin kannattajat vaativat Kunajevin eroa. Gorbatšov jätti molemmat ilman paikkaa ja nimitti puolueen johtoon Venäjältä kotoisin olevan Gennadi Kolbinin, joka oli etnisesti venäläisen tai tšuvassi. Nimitys johti kolmipäiväisiin väkivaltaisiin mellakoihin Alma-Atassa 17.–19. joulukuuta 1986, jotka tunnetaan nimellä Jeltoqsan (Желтоқсан, suom. joulukuu). Levottomuudet olivat yksi ensimmäisiä merkkejä Neuvostoliiton kansallisuuspolitiikan epäonnistumisesta. Nazarbajev korvasi Kolbinin syyskuussa 1989.

Heinäkuussa 1991 Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov, Venäjän presidentti Boris Jeltsin ja Nazarbajev tapasivat Moskovassa, jossa keskusteltiin Uudesta liittosopimuksesta, jonka solmimisen jälkeen Gorbatšovin piti jatkaa liittovaltion presidenttinä ja Nazarbajevista oli tarkoitus tulla Neuvostoliiton pääministeri.^[1]

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Nazarbajev jäi Kazakstanin johtoon. Hän voitti presidentinvaalin 1. joulukuuta 1991 saaden yli 95 % äänistä, koska hänellä ei ollut vastaehdokkaita. Huhtikuun 1995 kansanäänestys pidensi hänen kauttaan vuoteen 2000. Hänet valittiin uudelleen tammikuussa 1999 ja joulukuussa 2005. ETYJ arvosteli vaaleja epädemokraattisiksi ja oppositio syytti Nazarbajevin leiriä vaalivilpistä. Vaikka perustuslaki rajasi presidentinkaudet kahteen, parlamentti kumosi rajoituksen 18. toukokuuta 2007 ja Nazarbajev voi pysyä maan johdossa vielä kautensa loppuessa 2012.^[2]

Elokuussa 2007 maassa järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit perustuslainmuutoksen jälkeen. Uusi perustuslaki siirsi valtaa presidentiltä parlamentille, mutta viime hetken muutos poisti presidenttikausien rajoituksen maan ensimmäiseltä presidentiltä. Presidentti Nazarbajevin johtama Nur Otan -puolue sai vaalissa yli 88 prosenttia äänistä ja kaikki valittavat paikat.

Nazarbajev on pyrkinyt tasapainoon, länsimielisyyden lisäksi hän on halunnut säilyttää Venäjän tuen. Hän avasi Kazakstanin öljykentät yhdysvaltalaisille öljy-yhtiöille. Hän on pyrkinyt vapauttamaan taloutta ilman poliittisen ilmapiirin vapauttamista, mikä on johtanut toisinajattelijoiden vainoon, vaalien ehdokkaiden hylkäämisiin ja lehdistövapauden rajoituksiin. Hänen tyttärensä Dariga Nazarbajeva johti valtion uutistoimisto Khabaria, ja myöhemmin isäänsä tukevaa Asar-puoluetta, mutta on sittemmin riitautunut isänsä kanssa^[3]. Kannattajiensa mukaan Nazarbajev on parantanut kansan elinoloja. Lännessä häntä on kiitelty maan kehityksestä ja kasvun ja vakauden säilyttämisestä öljyrikkaalla alueella.

Nazarbajev aloitti myös pääkaupungin siirron Almatysta (ent. Alma-Ata) Astanaan.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ 1991: Venäjä nousi Neuvostoliiton raunioille Helsingin Sanomat. Viitattu 21.01.2008.
2. ↑ Kazakstanin Nazarbajev voi pyrkiä uudelleen presidentiksi HS. Viitattu 18.05.2007.
3. ↑ Kazakhstan: Apparent Rift Opens Within Nazarbaev Family RFE/RL. Viitattu 18.05.2007.