Massamuisti

Wikipedia

Massamuisti, tietokoneen oheislaite, joka yleensä käsitetään kiintolevyksi tai umpilevyksi. Tällaisia ovat myös optiset tallenteet (DVD), muistikortit sekä muut halvemmat magneettiset tallenteet kuten DAT-nauhat, sekä nykyään jo pitkälti väistyvät^[1] levykkeet. Tallennemuotojen määrä on suuri, koska jokaisen käyttötarkoitus on hieman erilainen.

Massamuistien tarkoitus on taltioida tietokoneen dataa sen hetkistä tai tulevaa käyttöä varten. Toisin kuin useimmat käytön aikaiset sähköiset muistit, massamuistit säilyttävät datan myös laitteen ollessa pois päältä. Tällä saavutetaan tietoteknisten laitteiden erinomainen uudelleenkäytettävyys. Dataa ei tarvitse joka kerta syöttää uudestaan tietokoneelle, kuten varhaisten keskustietokoneiden kanssa piti tehdä. Massamuistille voidaan taltioida niin käyttäjän tuottama data kuin myös tietokoneen tarvitsemat ohjelmat.

Massamuistille tallennettu data on binäärimuodossa eli se on koodattu ykkösiksi ja nolliksi. Data ei suoraan ole ihmisen ymmärrettävissä mutta tietotekniset laitteet ja niiden käyttöjärjestelmät sekä muut ohjelmat muuntavat sen ihmiselle järkevään muotoon, kuten dokumenteiksi, musiikiksi, ohjelmiksi. jne. Massamuistien toiminta ja datan taltiointi on käyttäjälle näkymätöntä ja massamuisteja hallinnoidaan pääasiassa metatietojen perusteella tai erilaisia ohjelmia käyttäen.

Monet massamuistit perustuvat magneettiseen toimintaan, kuten kiintolevy, magneetinauha tai disketti. Magneettisuus mahdollistaa massamuistin uudelleenkäytön. Osassa käytetään optisia tallennusvälineitä, kuten cd-rom ja DVD -levyissä, joista osa on uudelleenkäytettäviä ja osa ei. Lisäksi ovat sähköiset muistit, jotka eivät menetä tallennettua dataa sähkövirran katkettua. Näitä kutsutaan muistikorteiksi

Magneettinauhajärjestelmät ovat erittäin suosittuja varmuuskopioiden tekemiseen, koska niiden käyttökustannukset ovat alhaiset, mutta hitautensa vuoksi ne eivät sovellu jatkuvaan kirjoittamiseen ja lukemiseen. Järjestelmän hankintahinta on kuitenkin suuri eikä siis sovellu kotikäyttäjälle. Magneettinauhajärjestelmät ovat olleet osa tietotekniikkaa lähes tietokoneiden keksimisestä asti.

Kiintolevy on verrattain nopea kirjoittamaan ja lukemaan tietoa levyltä ja siksi sopii tietokoneen pääasialliseksi muistiksi hyvin. Kiintolevyt eivät kuitenkaan kestä jatkuvaa kovaa käsittelyä (kolhuja, tärinää) niitä käytettäessä ja siten ne soveltuvat parhaiten paikallaan olevien koneiden massamuisteiksi. Optiset tallenteet sopivat kotikäyttäjän varmennejärjestelmäksi mainosti matalan taloudellisen panoksen ja muistikortteihin verrattuna ison tallennuskapasiteetin vuoksi. Muistikortteja käytetään kameroissa ja puhelimissa pienten tietomäärien siirtoon. Muistikorttien tallennuskapasiteetit kasvavat jatkuvasti, joka mahdollistaa niiden käytön myös esimerkiksi kovalevyn kaltaisena primäärisenä massamuistina.