Martti Merenmaa
Wikipedia
Martti Merenmaa (aik. Martti Henrik Karjala, 19. heinäkuuta 1896 Oulu – 9. syyskuuta 1972 Kuopio) oli lehtimies ja kirjailija. Merenmaan tuotantoon kuuluu 35 romaania, jotka ilmestyivät vuosina 1921–1966 sekä joitakin runoteoksia.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Sukutausta ja nuoruusaika
Martti Karjalan sukujuuret olivat Vienan Karjalassa. Hänen isänsä Kaarlo Heikki Karjala oli veturinkuljettaja. Äiti Anna Sofia os. Perttunen oli isän tavoin vienankarjalaisia hänkin, runonlaulaja Arhippa Perttusen sukua.
Musiikki ja tarinat vetosivat nuoreen Marttiin enemmän kuin koulunkäynti. Maalaustaide oli lähellä häntä. Ankaran uskonnollinen isä, Martin ainoa kasvattaja äidin kuoltua, ei hyväksynyt ajatusta, että poika tekisi taidetta ammatikseen. Martin raahelainen opettaja, alkujaan skotlantilainen Dudley Campbell sen sijaan kannusti häntä.
Ristiriidat kotona johtivat Martti Karjalan dramaattiseen ratkaisuun: 18-vuotiaana (1905) hän karkasi kotoaan, pyöräili Viipuriin ja jatkoi sieltä junalla Pietariin. Pietari merkitsi nuorelle Martille yhteyttä venäläisiin klassikoihin. Hänen maalaustaiteen opintojaan Pietarin taideakatemiassa ohjasi professori Bogdanoff. Opintojen rahoittamiseksi hän mm. myi omia piirroksiaan sekä toimi restaurointitehtävissä, missä saattoi käyttää taiteellista lahjakkuuttaan.
[muokkaa] Kauppaopinnoista vapaussotaan ja toimittajaksi
Martti Karjala palasi 1917 vallankumouksen jaloista Pietarista kotiseudulleen Raaheen ja aloitti opinnot Raahen Porvari- ja kauppakoulussa. Opinnot katkesivat vuoden 1918 tammikuussa alkaneeseen vapaussotaan. Sodan ajan Martti palveli Uudenmaan rakuunoissa. Kauppaopinnot jäivät lopullisesti vuonna 1919: Martti Karjala siirtyi Joensuuhun Karjalanmaa-lehden toimittajaksi.
Joensuun jälkeen vuorossa oli Kouvola ja lehtenä Kouvolan sanomat. Vuosi 1921 merkitsi monia muutoksia: Martti Karjalasta tuli Martti Merenmaa. Nimi on uuden löytymisen vertauskuva: "Rannan kohotessa pakenee meri – ja sen alta paljastuu merenmaa", on kirjailija sanonut uudesta nimestään. Merenmaa meni naimisiin kuopiolaisen opettajan Hellin Sigrid Kaikkosen kanssa ja julkaisi ensimmäisen romaaninsa Kohtalon marssi.
Esikoisromaanin julkaistuaan Martti Merenmaa siirtyi Helsinkiin ja ryhtyi toimittamaan omaa kirjallista aikakauslehteä nimeltä Kauno-Sanomat.
[muokkaa] Merenmaa Helsingin kirjailijayhteisössä
Kauno-Sanomien toimituksessa hänen erityinen kumppaninsa oli Uuno Kailas. Tuotteliasta kautta elävä Merenmaa oli tiiviissä yhteydessä myös Einari Vuorelan kanssa. Kolmikko asui samassa matkustajakodissa.
Kirjailijan puoliso oli siirtynyt esikoisen synnyttyä Kuopioon 1920-luvun alussa. Hellin Merenmaa kaihtoi vilkasta Helsinkiä, jossa oli Martille tärkeä yhteisö. Kesäisin perhe vietti yhteistä aikaa Kuopiossa.
Suomen kirjailijaliiton jäsen Merenmaasta tuli 1920-luvun puolivälissä. Ns. Toukokuun ryhmä edusti samanhenkisten kirjailijoiden yhteisöä: Uuno Kailas, Lauri Haarla, Arvi Kivimaa ja L. Onerva olivat Martti Merenmaan kumppaneita tässä ryhmässä.
[muokkaa] Vakiintuminen Kuopioon
1930-luvun alkupuolelle tultaessa Merenmaa tunsi kiinnittyvänsä Helsingin kirjailijapiirejä enemmän savolaiseen maisemaan ja sen ihmisiin joita vähitellen oli alkanut kirjoissaan tutkiskella. Kesäaika vaihtui pysyvään asumiseen perheen parissa Kuopiossa. Hänet palkittiin vuonna 1957 Pro Finlandia -mitalilla.
Suvasveden Einesalon saari yhteisöineen oli kirjailijalle sekä työskentely-ympäristö että tiedonhalun kohde. Sen sijaan Kuopion seuraelämä tai Helsingin tapahtumat eivät häntä kiinnostaneet. Hän piti yhteyttä ystäviinsä vilkkaan kirjeenvaihdon avulla.
Paikallisten sanomalehtien Savon ja Pohjois-Savon toimituksissa vierailut ja niiden avustaminen pitivät yllä kirjailijan tuntumaa menneisyyteen toimittajana.
Martti Merenmaa kuoli 76-vuotiaana 9. syyskuuta 1972.
[muokkaa] Teokset
- Kohtalon marssi : kertomus vanhasta kaupungista, romaani. Otava 1921
- Elsa ja Henrik, romaani. Otava 1922
- Kuoleman puu, romaani. Otava 1922
- Gorillamies eli julman romantikon viimeiset vaiheet, romaani. Otava 1923 (nimimerkillä Heikki Nummi)
- Sininen lasipiippu, romaani. Otava 1923
- Sieluja maan tomussa, romaani. Otava 1924
- Erään variksenpojan elämä, romaani. Gummerus 1925 (nimimerkillä Heikki Nummi)
- Korean Kirstin poika, romaani. Otava 1925
- Nousuvesi, romaani. Otava 1926
- Kevätilta Kissapotissa, romaani. Otava 1927
- Nuori Janika, romaani. Otava 1927
- Kolmen teinin lauluja, kirjoittajat Heikki Asunta, Martti Merenmaa ja Einari Vuorela. 1928
- Kirja Esteristä ja minusta, romaani. Karisto 1930
- Nocturno, romaani. Otava 1930
- Varjojen paraati, romaani. Gummerus 1931
- Rakkauden erämaassa, romaani. Karisto 1932
- Laiva on lastattu, romaani. WSOY 1934
- Vilpitön usko, romaani. Gummerus 1935
- Köyhän kesä, romaani. WSOY 1936
- Siivet kantavat, kotirintama-romaani. WSOY 1940
- Jaakob painii enkelin kanssa, romaani. WSOY 1941
- Markkinat Kissapotissa, romaani. WSOY 1942
- Ihmisen osa, runokokoelma. WSOY 1943
- Mustan kukon laulu, romaani. WSOY 1944
- Tuomittu nuoruus, romaani. WSOY 1945
- Vettä kalliosta, romaani. WSOY 1946
- Elämän leikkitupa, romaani. WSOY 1947
- Penjami, vaeltaja, romaani. WSOY 1949
- Kaksi laituria, romaani. WSOY 1952
- Pyörä, romaani. WSOY 1955
- Matka vuorelle, romaani. WSOY 1957
- Vapauteen, romaani. WSOY 1959
- Lintuja taivaalla, romaani. WSOY 1961
- Aamu keisarin kaupungissa, romaani. WSOY 1963
- Laulu lähteestä, romaani. WSOY 1965
- Rujo Viljami ja nainen, romaani. WSOY 1966
[muokkaa] Lähteet
- Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan : suomalaisten kirjailijain elämäkertoja. Porvoo: WSOY, 1954.
- Tuhannet tunteet – Pohjoissavolaisia kaunokirjailijoita: Mestari-Martti – Martti Merenmaa
