Maria Aleksandrovna
Wikipedia
Keisarinna Maria Aleksandrovna (8. elokuuta 1824 Darmstadt, Saksa – 8. kesäkuuta 1880 Pietari, Venäjä), Venäjän keisari Aleksanteri II ensimmäinen puoliso vuodesta 1841. Syntyjään Hessen-Darmstadtin prinsessa, Ludvig II:n tytär, oli vasta 14-vuotias tavatessaan tulevan puolisonsa, Venäjän kruununperillisen Aleksander Nikolajevitshin. Kohtaaminen tapahtui taetterinäytöksessä 1838 ja johti molemminpuoliseen rakastumiseen. Kruununperillinen oli lähetetty, kuten aikoinaan isänsäkin Nikolai I, kasvatuksensa täydentämiseksi Euroopan kierrokselle ja samalla tutustumaan morsianehdokkaisiin ja oli tuolloin matkallaan päätynyt Hesseniin. Marie oli liian nuori ehdokkaaksi, joten häntä ei edes otettu huomioon valinnassa. Aleksanteri oli kuitenkin vakaasti päättänyt mennä naimisiin Marien kanssa, ja lopulta keisari Nikolai myöntyi poikansa tahtoon. Kihlaus julistettiin 1840.
Prinsessa Marie saapui Venäjälle syyskuussa 1840. Häntä ruvettiin kasvattamaan kruununperijän puolison ja tulevan keisarinnan tehtäviin. Marien oli käännyttävä myös ortodoksiseen uskontoon ja kasteen yhteydessä hän otti nimekseen Maria Aleksandrova. Häät pidettiin Talvipalatsissa 16. huhtikuuta 1841, morsiamen ollessa 17-vuotias. Suuriruhtinatar oli soikeakasvoinen, suurisilmäinen kaunis nuori nainen, ja häntä pidettiin erittäin älykkäänä ja vaatimattomana, mutta etäisenä. Nuori pari oli kiintynyt toisiinsa, ja läheinen suhde jatkui Aleksanterin hallituskauden puoliväliin asti 1860-luvulle.
Maria Aleksandrova sopeutui hämmästyttävän nopeasti sekä venäjän kielen käyttämiseen että venäläiseen ajattelutapaan. Myöhemmin hänestä tuli jopa vankka panslavististen aatteiden kannattaja. Maria luki paljon ja erityisen mielellään nimenomaan venäläisten modernien kirjailijoiden kuten Mihail Lermontovin, Nikolai Gogolin, Fjodor Dostojevskin ja Ivan Turgenevin teoksia. Tämä viittasi haluun oppia tuntemaan venäläistä yhteiskuntaa, vaikka keisarin hovissa elettiinkin kaukana tavallisten ihmisten arjesta.
Maria Aleksandrovna pysyi pitkään keisarin lähimpänä neuvonantajana ja uskottuna, mutta vähitellen keisarinna yhä enemmän vetäytyi mietiskelyn ja uskonnon piiriin. Etenkin rakastetun pojan, kruununperijä Nikolai Aleksandrovitšin kuolema 24.4.1865 järkytti keisarinnaa. Keisari etääntyi vähitellen syrjäänvetäytyvästä puolisostaan ja alkoi kiinnostua hovin kaunottarista. Vuosikymmenen lopulla keisari rakastui intohimoisesti nuoreen ruhtinatar Jekaterina Dolgorukajaan, jonka holhouksen hän oli ottanut vastuulleen. Suhde kehittyi julkiseksi ja siitä syntyi neljä lasta.
Keisarinnalla todettiin 1872 keuhkotuberkuloosi, ja hän oleskeli sen jälkeen paljon poissa Pietarin epäterveellisestä ilmastosta erityisesti Krimillä. Hänen uskonnollisuutensa syveni elämän mukanaan tuomineen kärsimysten myötä. Se ilmeni esimerkiksi keskittymisenä yhä enemmän hyväntekeväisyyteen. Hän toimi aktiivisesti Venäjän Punaisen Ristin puheenjohtajana ja varusti omalla kustannuksellaan sairaalajunia Turkin sotaan 1877-1878.
Maria Aleksandrovna kuoli Talvipalatsissa 8.6.1880. Samaan aikaan keisari oleskeli uuden perheensä kanssa Tsarskoje Selossa.
Maarianhamina ja Mariinski-teatteri on nimetty hänen mukaansa.
