Luettelo viipurilaisista kauppiassuvuista

Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Kauppiassuvun määritelmä puuttuu. Miksi ihmeessä luettelon nimessä mainitaan vain Viipuri, vaikka Vanhaan Suomeen kuuluivat myös Hamina ja Lappeenranta?

Luettelo Viipurin kauppiassuvuista

Useat viipurilaiset kauppiassuvut ovat lähtöisin Saksasta ja Itämeren alasaksin kielisiltä alueilta.^[1] Merkittävä määrä saksalaisporvareita asui myös Haminassa.

[muokkaa] Saksalaiset ja saksankieliset suvut

Viipurin kauppa, erityisesti tukku ja ulkomaankauppa, sekä kaupungin hallinto oli keskiajalta alkaen saksalaisten sukujen hallussa.^[2][3] Saksankielisen väestön määrä pysyi kaupungin kasvaessa noin 300 henkilössä, ja oli suurimmillaan vuonna 1939 noin 1 000 henkeä.^[2] Avioliitot solmittiin suurelta osin tämän ryhmän sisällä. Merkittävä määrä saksalaisia asui lisäksi läänin kartanoissa sekä Haminassa ja Vehkalahdella, jonne Viipurin porvareita muutti isonvihan jälkeen. Valtakielenä säilyi saksa 1800-luvun puoleen väliin saakka, jonka jälkeen ruotsi alkoi vallata alaa.^[2] Merkittäviä saksalaissukuja olivat mm. seuraavat:

Herman Bröijerin sinetti, Lyypekistä saapunut Böijer nai pormestari Tönne Nylandin tyttären, ja kohosi itse pormestariksi jo 1595.

• Boisman (Rötgert Boisman, 1590-luku, Tallinna)^[2][4][5]
• Bruun (1600-luku)^[6][7][4][8]
• Bröijer (Herman Bröijer, 1590/1, Lyypekki)^{[2][9][10][11][12][13]}
• Cröell (n. 1600)^[2][3][4]
• Dannenberg (1630-luku, Brandenburg)^{[2][4][14][15]}
• Dippell (1870-luku)^[2][16]
• Hackman (Johan Friedrich Hackman, 1777, Bremen, Lyypekki)^{[2][4][17][18][19]} tunnetaan nykyään teollisuussukuna
• Hertz (Henrik Hertz 1637, nai pormestari Reinhold Boismanin tyttären)^[2][20]
• Jaenisch (1702 jälkeen, Nyen/Nevanlinna)^{[2][3][4][21]}
• Kölling (1600-luvun alku, luultavasti Lyypekistä)^[22]
• Mielck^[2][17][23]

Vitus Beringin vaimon Anna Christinan kirje isälleen Mattias Pylselle Ohotskista Ohotanmeren rannalta

• Pylse (Mattias Pülse, 1702 jälkeen, Nyen) saksalaistunut, alun perin karjalaista talonpoikaissukua^[2][24]
• Schmedeman (Schmedemann) (n. 1600)^[2][3]
• Schmidt (Hans Schmidt, 1600-luvun alku)^{[2][4][25][26]}
• Sesemann (Hans David Sesemann, 1661, Lyypekki)^[2][3][27]
• Starckjohann (1800-luku)^[2][17][28]
• Sutthoff (1600-luvun alku)^[2][3][4]
• Tesche (Peter Kristianinpoika Tesche, 1590-luku, mahdollisesti Tallinna)^[3][4][29]
• Thesleff (Hans Thesleff, 1595 Lyypekki).^[2][3][4]
• Winter (Winther, viipurilaisia jo 1540-luvulla)^{[2][3][4][30]}

[muokkaa] Virka-aateli

Saksalaiset kauppiassuvut muodostivat merkittävän osan Vanhan Suomen virka-aatelia.^[31] Suomen ritarihuoneen järjestäydyttyä vuonna 1818 Viipurin virka-aatelisista anomuksesta^[32] introdusoitiin neljän suvun edustajia, nimittäin von Daehn (1834),^[32] Stewen (~1840), von Winther ja von Wulffert (1855).^[33] Lisäksi aatelissäätyyn kohosivat Bröijer (1647, nimellä Rosenbröijer) ja Cröell (1653, nimellä Rosencröell) sekä von Boisman (1808), Thessleff (1812),^[34] von Tesche (1854) ja Bruun (1863).

[muokkaa] Ruotsinkieliset suvut

Viipurin ruotsinkieliset säätyläissuvut toimivat pääosin virkamiehinä ja pappeina.^[2] Merkittävinä kauppiassukuina mainitaan kuitenkin seuraavat:

• Alfthan^[2][35]
• Hallenberg^lähde?
• Ruuth (Ruuth i Finland)^[2][3]
• Weckroth (Weckrooth)^[2][36][37]

[muokkaa] Venäläiset suvut

• Sergejeff^[38][17]
• Schirokoff (Zirjakov)^[39][40]

[muokkaa] Katso myös

• Tervaporvarit

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Kirjallisuutta

• Hartmut Boockmann & al. Deutsche Geschichte im Osten Europas: Rußland ISBN 3886807789

Tämä sukuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.