Lastuava työstö

Wikipedia

Lastuavalla työstöllä tarkoitetaan kappaleiden valmistamista lastuavilla työstömenetelmillä kuten sorvaamalla, jyrsimällä tai poraamalla. Lastuttaessa aihiosta poistetaan ainetta lastuina, kunnes jäljellä on vain halutun muotoinen kappale.

Lastuaminen voi tapahtua määrämuotoisella terällä tai epämääräisen muotoisilla hiomarakeilla. Hiomarakeet voivat olla sidottuina kiinteään kappaleeseen kuten paperiin tai laikkaan, mutta hioma-aine voi olla myös sekoitettuna tahnaan.

Tavallisimmin lastuamalla valmistetaan koneiden tarkkamittaisia osia. Esimerkiksi lähes kaikki polttomoottorin osat ovat joiltakin osin koneistettuja. Lastuavaa työstöä tekevät koneet on nykyään varustettu paikanmittauksella ja yleensä myös tietokoneohjauksella, jolloin konepajoilla näiden koneiden käyttäjän eli koneistajan tehtäväksi jää uusien ohjelmien laadinta sekä koneen- ja laadunvalvonta.

Sisällysluettelo 1 Lastuaminen hiomarakeilla 2 Lastuaminen terällä 3 Työstömenetelmiä 4 Katso myös 5 Lähteet

[muokkaa] Lastuaminen hiomarakeilla

Hiomarakeita käytetään erilaisissa lastuamiseen erilaisissa hiontamenetelmissä. Tasohionnassa pyritään hiomalaikalla hiomalla aikaansaamaan tasainen, tarkkamittainen, sileä ja tasomainen pinta. Laahimalla viimeistellään erilaisten sylintereiden pintoja. Hiertämisessä hioma-aine on sidottu hiomatahnaan.

[muokkaa] Lastuaminen terällä

Lastuavan työstön aikaansaamiseksi kappaleen ja terän on liikuttava määrätyllä tavalla toisiinsa nähden. Näitä liikkeitä ovat syöttöliike ja päätyöstöliike. Päälastuamisliike saa aikaan lastun irtoamisen kappaleesta ja tämän liikkeen nopeus on lastuamisnopeus. Syöttöliike tarvitaan jotta työstö etenisi johonkin suuntaan, eikä kappaleesta irtoaisi vain yhtä lastua. Syöttöliikkeen nopeus vaikuttaa syötön suuruuteen.^[1]

Lastuavan työstön keskeisiä käsitteitä ovat lastuamisarvot. Näistä tärkeimmät ovat lastuamisnopeus, syöttö ja lastuamissyvyys. Lastuamisnopeus määräytyy päätyöstöliikkeen nopeuden mukaan, syöttö syöttöliikkeen nopeuden mukaan ja lastuamissyvyys asetuksien, työkalun koon tai asetusliikkeiden mukaan.

Lastuavan terän osille ja pinnoille on annettu nimitykset. Pinta, jota pitkin lastu hankautuu työstön aikana on terän rintapinta. Terän pinta mikä on työkappaleen pintaa vastaan, josta juuri on irrotettu lastu on päästöpinta. Terän särmä joka leikkaa kappaleesta lastua on nimeltään teräsärmä. Terän kärki on nimeltään nirkko.

Terän eri pintojen on oltava oikeassa asennossa työstöliikkeiden suuntiin ja nopeuksiin nähden, jotta lastuaminen onnistuu. Näistä kulmista tärkeimmät ovat rinta ja päästökulma.

[muokkaa] Työstömenetelmiä

• Sorvaaminen on työmenetelmä, jossa hitaasti syöttöliikettä tekevällä terällä lastutaan pyörivää työkappaletta.
• Jyrsinnässä kappaletta ja terää toisiinsa nähden liikuttamalla saadaan aikaan syöttöliike ja terää pyörittämällä päätyöstöliike.
• Poraamisessa pyörivällä terällä tehdään halutun kokoinen reikä.
• Sahauksessa pyörivä tai edestakaisin liikkuva hammastettu terä leikkaa työkappaletta
• Höyläyksessä työkappaletta lastutaan vakiosyvyydellä pinnasta liikkuvan terän avulla.
• Hiottaessa hioma-aineen rakeet leikkaavat hiottavasta kappaleesta pieniä lastuja.

Esimerkkejä muista lastuavista työstömenetelmistä ovat aventaminen, avartaminen, kaiverrus, kalvaaminen, kierteytys ja viilaaminen.

[muokkaa] Katso myös

• Numeerinen ohjaus
• Tietokoneavusteinen valmistus
• Valmistustekniikka

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Kalevi Aaltonen, Paul Andersson, Veijo Kauppinen: Koneistustekniikat. Porvoo: WSOY, 1997. 951-0-21437-X.