Larin-Kyösti
Wikipedia
| Syntynyt: | 5. kesäkuuta 1873 Hämeenlinna, Suomi |
|---|---|
| Kuollut: | 2. joulukuuta 1948 Helsinki, Suomi |
| Ammatit: | runoilija, näytelmäkirjailija, kääntäjä |
| Kansallisuus: |  Suomi |
| Ensiteokset: | Tän pojan kevätrallatuksia (1897) |
Larin-Kyösti, oikeasti Kyösti Larson (5. kesäkuuta 1873 Hämeenlinna – 2. joulukuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen runoilija.
Larin-Kyöstin vanhemmat Gustaf Israel Larson ja Sofia Vilhelmina Skog olivat Suomeen muuttaneita riikinruotsalaisia ja hänen isänsä piti talvisin Hämeenlinnassa Seurahuoneen ravintolaa ja kesäisin Kaupunginpuiston kesäravintolaa. Taustastaan huolimatta Larin-Kyösti meni suomenkieliseen Hämeenlinnan lyseoon ja omaksui alkuvaikeuksien jälkeen täysin suomen kielen. Hänen runoudessaan näkyi kuitenkin vaikutteita ruotsalaisten Carl Michael Bellmanin ja Gustaf Frödingin runoista.
Larin-Kyöstin elämään ja runouteen vaikutti syvästi kaksi tapausta. Hänen ravintoloitsija-isänsä teki vuonna 1884 itsemurhan taloudellisten vaikeuksien takia jolloin perheen äiti joutui ottamaan liiketoimet vastuulleen. Toinen tapaus oli se kun Larin-Kyösti karkotettiin 1892 Hämeenlinnasta hänen tapeltuaan ystävineen toisen nuorisojoukon kanssa Hämeenlinnan Tähtipuistossa. Larin-Kyösti vietti tämän karkotusajan Tuuloksessa ja tutustui sinä aikana perusteellisesti hämäläiseen kyläyhteisöön ja sen kansanihmisiin.
Hämeelinnan lyseossa Larin-Kyöstin luokkatoverina oli Eino Leino ja he valmistuivatkin yhdessä ylioppilaiksi 1895 ja lähtivät Helsinkiin opiskelemaan. Larin-Kyösti opiskelikin jonkin aikaa venäjän kieltä aikoen ryhtyä kääntäjäksi ja virkamieheksi mutta sitten runous vei voiton.
Ensimmäisen runokoelmansa Tän pojan kevätrallatuksia Larin-Kyösti julkaisi 1897 ja kirjan ensipainos myytiin loppuun yhdessä kuukaudessa. Larin-Kyöstin runoissa oli huoletonta kulkuriromantiikkaa sekä kesän, Hämeen luonnon ja sen ihmisten kuvausta. Larin-Kyösti kirjoitti myös näytelmiä. Hänen tunnettuja näytelmiänsä olivat Juhannustulilla (1900), Kuisma ja Helinä (1902) ja Ulkosaarelaiset (1922). Jälkimmäisen pohjalta teki Kalle Kaarna 1938 samannnimisen elokuvan. Larin-Kyösti käänsi myös suomeksi Gustaf Frödingin runoja ja August Strindbergin teoksia.
Vuonna 1906 Larin-Kyösti yritti masentuneena tehdä itsemurhan Italian matkallaan ja joutui Firenzessä mielisairaalaan. Hänen entinen lyseon luokkatoverinsa kuvanveistäjä Toivo Tuhkanen haki hänet kotiin Suomeen ja Larin-Kyösti joutui viettämään jonkin aikaa Kammion sairaalassa toipumassa. Näistä kokemuksista hän teki samana vuonna Ad astra-nimisen uninäytelmän joka julkaistiin 1924.
Vuonna 1912 Larin-Kyösti muutti Helsingin lähelle Oulunkylään Jokiniementielle vaatimattomaan taloonsa jossa hän asui sitten lopun elämäänsä. 1920-luvulla Larin-Kyösti matkusteli Ranskassa, Virossa ja Unkarissa; hän sai myös valtion taiteilijaeläkkeen 1925. Vuosina 1946 ja 1947 Larin-Kyösti vietti kesänsä Sääksmäellä jolloin hän luonnosteli "Kirkon kirot"-nimistä keskiaikaan sijoittuvaa näytelmää.
Larin-Kyöstin kuoltua 1948 hänen Oulunkylän talonsa siirtyi testamentilla Suomen kirjailijaliiton haltuun. Talossa ovat sittemmin asuneet muun muassa kirjailijat Oiva Paloheimo ja Daniel Katz.
[muokkaa] Teokset
- Tän pojan kevätrallatuksia. 1897
- Kylän lauluja. 1898
- Kulkurin lauluja. 1899
- Ajan käänteessaä. 1899
- Juhannustulilla, näytelmä. 1900
- Etsijän tarina. 1901
- Unta ja totta. 1901
- Kuisma ja Helinä. 1902
- Tuhkimo ja kuninkaantytär. 1903
- Kellastuneita lehtiä. 1903
- Herra "valtuusmies". 1904
- Musta hepo. 1904
- Leipä ja laulu. 1905
- Meren maininkeja. 1905
- Ad astra. 1906
- Särkynyt sävel. 1906
- Lemminkäinen. 1907
- Aarteenkaivajat. 1908
- Dikter av Larin Kyösti öfversatta af Gunnar Castrén, Dagmar Forstén, Bertel Gripenberg, Rafael Lindqvist, Wilhelm Lundström, Arvid Mörne och Jacob Tegengren. 1908
- Vuorivaeltaja. 1908
- Aslak Hetta. 1909
- Katupeilin kuvia. 1910
- Oli kerran. 1911
- Lauluja vanhasta kaupungista. 1912
- Tapiolassa. 1912
- Balladeja ja muita runoja. 1913
- Valittuja runoja. 1913
- Sällin selkkauksia. 1914
- Sanning och sägen. 1916
- Lausujan runokirja. 1916
- Sydänpäivän lauluja. 1916
- Taikapeili. 1916
- Korpinäkyjä 1–2. 1915–17
- Ilja munkki. 1917
- Tarutarha. 1918
- Jouluyön tarina. 1918
- Taiston tiellä. 1918
- Ilotyttö. 1919
- Lauluja rakkaudesta. 1919
- Salon soittaja. 1919
- Iloisia helkkeitä. 1920
- Kohotettu keihäs. 1921
- Pilan pippuria ja ivan suolaa. 1921
- Meren äärellä. 1921
- Ulkosaarelaiset. 1922
- Valittuja runoja 1–2. 1913–23
- Valitut kertomukset. 1924
- Vaeltava teini. 1924
- Kruunun-perämies. 1926
- Juvenilia, muistelmateos. 1927
- Runovalikoima. 1929
- Turun teinejä. 1931
- Uusia balladeja ja legendoja. 1934
- Kotoisilta kujilta. 1934
- Meri soittaa.... 1937
- Tapani Löfing. 1937
- Tuuliajolla. 1940
- Beata-rouvan kilvoitus. 1944
- Huilu ja kitara. 1946
- Lausujan runoja. 1948
- Unta ja elämää. 1948
- Maassa ja tähdissä. 1950
- Valitut teokset 1–3. 1950
- Larin-Kyöstin kauneimmat runot. 1961
- Ota sun kaunis kantelees. 1985
- Kirkon kirot, näytelmä. kirjoitettu 1946–1947, esitetty ensi kerran 1997
