Kenttäoikeus
Wikipedia
Kenttäoikeus on poikkeusoloissa, tyypillisesti sodan aikana rintamalla, muodostettu enemmän tai vähemmän laillinen oikeusistuin. Suomessa nimeä kenttäoikeus käytettiin talvi- ja jatkosodan aikana toiminnassa olleista laillisista tuomioistuimista, joiden tehtävänä oli käsitellä sotilaiden ja miehitetyn alueen väestön tekemiä rikoksia. Näiden tuomioistuinten tuomioista sai yleensä valittaa sotaylioikeuteen. Tuomioistuimen kokoonpanoon kuului lainoppinut puheenjohtaja eli sotatuomari, upseerijäsen ja aliupseeristoon tai miehistöön kuulunut jäsen.
Suomen sisällissodan aikana vailla lain valtuutusta toimineista valkoisen puolen oikeudenkäyttöelimistä käytettiin myös muun muassa kenttäoikeuden nimitystä.