Kaukasus
Wikipedia
Kaukasus on 1100 km pitkä vuorijono Itä-Euroopassa ja Länsi-Aasiassa Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä. Vuoristoa ympäröivää aluetta kutsutaan Kaukasiaksi. Kaukasus koostuu kahdesta vuorijonosta, suuremmasta pohjoisemmasta ja pienemmästä eteläisestä.
Suuremman Kaukasuksen vedenjakajaa on perinteisesti pidetty Euroopan ja Aasian rajana, aasialaisvaikutteet alueella ovat kuitenkin voimakkaat ja vuorijonot nimetään yleensä aasialaisiksi. Suuremman vuorijonon eteläpuolta nimitetään Taka-Kaukasiaksi (useilla muilla kielillä Transkaukasukseksi, jossa trans- merkitsee toiselle puolella). Vuorijono ulottuu Taman niemimaalta, joka erottaa Asovanmeren Mustasta merestä, Aspheronin niemimaalle Kaspianmeressä Bakun satamakaupungin kohdalla.
Kaukasuksen etelärinteet ovat jyrkemmät kuin pohjoiset. Vuorijono on melko kapea, päistään vain noin 160 km. Korkeimmilla huipuilla on pysyvä lumipeite. Kokonaisuudessaan vuoristossa on yli 2000 jäätikköä, joista 7/10 viileämmillä pohjoisrinteillä.
Kaukasuksen korkein huippu on Elbrus (5642 m).
Kreikkalaisessa mytologiassa Kaukasus oli yksi maailmaa kannattelevista pilareista. Zeus kahlitsi siihen Prometheuksen. Roomalainen runoilija Publius Ovidius Naso sijoitti Kaukasuksen skyyttien maahan ja kuvaili sitä kylmäksi ja kiviseksi vuoreksi ja nälän tunnusmerkiksi.