Kävely

Wikipedia

Kävelijän patsas Münchenin Schwabingissa (2004)

Kävely on ihmisen ja muiden eläinten liikkumismuoto maalla juoksemisen ja ryömimisen ohella. Ihminen oppii kävelemisen noin yhden vuoden ikäisenä.

Sisällysluettelo

1 Kävely kuntoiluna
2 Kävely urheiluna
3 Kävelynopeus
4 Katso myös
5 Lähteet
6 Aiheesta muualla

[muokkaa] Kävely kuntoiluna

Kävelyä voidaan harrastaa myös liikuntamuotona. Sitä harrastaa yli 60% suomalaisista^lähde?. Kävelyä voi harrastaa missä ja milloin tahansa. Se ei vaadi erityisiä välineitä. Riittävää on kun on sopivat jalkineet ja vaatteet. Kävelystä on apua kun haluaa kehittää kestävyyttään. Se on oiva apu kohottaa lihasten kimmoisuutta. Kävely parantaa ja ylläpitää tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa ja pitää myös painon kurissa. Jokapäiväisellä kuntokävelyllä on todettu ehkäistävän korkeaa verenpainetta ja parannettavan sokeri- ja rasva-aineenvaihdantaa.

Kävely kasvattaa myös fyysistä kuntoa ja kestävyyttä. Kävely on erinomainen harrastus jonkun muun urheiluharrastuksen ohella. Askelmittari on erinomainen apuväline aktiiviselle kävelijälle.

[muokkaa] Kävely urheiluna

Pääartikkeli: Kävely (urheilulaji)

Kävely on myös yleisurheilun kilpailumuoto.

Ensimmäistä kertaa kävely oli olympiakisojen ohjelmassa Ateenan välikisoissa 1906, jossa käveltiin 1 500 metrin matka. Seuraavissa kisoissa lajista tuli virallinen olympialaji. Maantiekävely korvasi ratakävelyn Melbournen kesäkisoissa vuonna 1956. Naisten kävely oli ensimmäistä kertaa ohjelmassa vuonna 1992 Barcelonassa. Nykyään arvokisoissa miehet kävelevät 20 kilometrin ja 50 kilometrin matkat ja naiset 20 kilometriä. Vuodesta 1961 eteenpäin on suurin piirtein joka toinen vuosi järjestetty kävelyn maailmancup.

[muokkaa] Kävelynopeus

Jalankulkijoiden kadunylittämisnopeutta selvittäneessä tutkimuksessa ^[1] alle 65-vuotiaiden kävelynopeus oli 5,4 km/h ja yli 65-vuotiaiden kävelynopeus oli 4,5 km/h.