ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Kärpässienet – Wikipedia

Kärpässienet

Wikipedia

Kärpässienet

Punakärpässieni on Suomen tunnetuin kärpässienilaji
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Sienet (Fungi)
Kaari: Varsinaiset sienet (Mycota)
Alakaari: Kantasienet (Basidiomycotina)
Luokka: Avokantaiset (Hymenomycetes)
Alaluokka: Kokokantaiset (Homobasidiomycetediae)
Lahko: Helttasienet (Agaricales)
Heimo: Kärpässienet ja limalakit (Amanitaceae)
Suku: Kärpässienet (Amanita)
Lajeja


  • Harmaakärpässieni (Amanita vaginata)
  • Harmaajalkakärpässieni (Amanita spissa)
  • Harmaalaikkukärpässieni (Amanita strangulata)
  • Kangaskärpässieni (Amanita porphyria)
  • Kavalakärpässieni (Amanita phalloides)
  • Kehäkärpässieni (Amanita battarrea)
  • Keisarikärpässieni (Amanita caesarea)
  • Keltakärpässieni (Amanita citrina)
  • Lepänkärpässieni (Amanita friabilis)
  • Narsissikärpässieni (Amanita gemmata)
  • Oranssikärpässieni (Amanita crocea)
  • Pantterikärpässieni (Amanita pantherina)
  • Puistokärpässieni (Amanita ceciliae)
  • Punakärpässieni (Amanita muscaria)
  • Punertuva kärpässieni (Amanita rubescens)
  • Rikkikärpässieni (Amanita franchetii)
  • Ruostekärpässieni (Amanita fulva)
  • Ruskokärpässieni (Amanita regalis)
  • Rusokärpässieni (Amanita rubescens)
  • Salokärpässieni (Amanita submembranacea)
  • Savukärpässieni (Amanita excelsa)
  • Tunturikärpässieni (Amanita nivalis)
  • Tuppikärpässieni (Amanita magnivolvata)
  • Valkokärpässieni (Amanita virosa)

Kärpässienet (Amanita) on helttasieniin kuuluva sienisuku. Suvussa on kaikkiaan tuhatkunta lajia, joista ainakin 60 on laajalle levinneitä. Suomessa sukuun kuuluvia lajeja esiintyy yli 20.

Kärpässienille tyypillisiä piirteitä ovat irtotyviset heltat sekä nuorta sientä suojaava kalvo, joka sienen kasvaessa repeää jättäen lajista riippuen esim. laikkuja lakkiin tai renkaan jalkaan. Kärpässienten jalassa on yleensä tuppi ja niiden itiöpöly on enimmäkseen valkoista.

Monet kärpässienet ovat myrkyllisiä. Esimerkiksi kavalakärpässienen ja valkokärpässienen sisältämät fallotoksiinit ja amatoksiinit ovat kuolettavia myrkkyjä, jotka eivät tuhoudu keittämälläkään.

Suomessa esiintyvistä lajeista suuri osa on myrkyllisiä. Suvun syötäviä lajeja, kuten rusokärpässientä kannattaa poimia vain, jos on varma määrityksestä. Antiikin aikana keisarikärpässientä pidettiin suurena herkkuna.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta kärpässienet.


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -