Järjestyksenvalvoja
Wikipedia
Järjestyksenvalvoja on poliisin tehtävään hyväksymä ja siihen suostuva henkilö, jonka tehtävänä on järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sekä rikosten ja onnettomuuksien estäminen siinä tilaisuudessa tai toimialueella, jonne hänet on asetettu järjestyksenvalvojaksi. Järjestyksenvalvojien toiminta perustuu lakiin järjestyksenvalvojista (533/1999) sekä järjestyslakiin (612/2003). Järjestyksenvalvoja voi toimia majoitus- ja ravitsemisliikkeissä, yleisissä kokouksissa, yleisötilaisuuksissa, leirintäalueilla ja matkustaja-aluksilla.
Edellisten lisäksi järjestyslaki mahdollistaa poliisilaitoksen luvalla järjestyksenvalvojien asettamisen julkisiin kulkuneuvoihin, liikenneasemille ja kauppakeskuksiin ylläpitämään poliisin apuna järjestystä ja turvallisuutta, jos järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen ei muulla tavalla ole tarkoituksenmukaista sekä järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen sitä perustellusta syystä edellyttää. Näillä järjestyksenvalvojilla on kuitenkin hieman rajoitetummat toimivaltuudet kuin muilla järjestyksenvalvojilla. Järjestyksenvalvojien lisäksi julkisissa kulkuneuvoissa kuljettajilla ja konduktööreillä on käytännössä järjestyksenvalvojia vastaavat valtuudet, joskin nämä valtuudet perustuvat eri lakiin ja ovat laajemmat kuin järjestyslain tarkoittamalla järjestyksenvalvojalla.
Järjestyslain tarkoittaman järjestyksenvalvojan tulee olla vartioimisliikkeen palveluksessa ja hänellä tulee olla hyväksyntä sekä järjestyksenvalvojaksi että vartijaksi. Järjestyksenvalvojan on toiminnassaan asetettava etusijalle sellaiset toimenpiteet, jotka edistävät yleisön turvallisuutta. Järjestyksenvalvojan on toimittava asiallisesti ja tasapuolisesti sekä sovinnollisuutta edistäen. Järjestyksenvalvojan tulee ensisijaisesti neuvoin, kehotuksin ja käskyin ylläpitää järjestystä ja turvallisuutta toimialueellaan.
Järjestyksenvalvojan on erityisesti valvottava, ettei hänen toimialueellaan vaaranneta kenenkään turvallisuutta.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Oikeudet ja velvollisuudet
Pääsyn estäminen: Järjestyksenvalvojan on estettävä pääsy toimialueelleen henkilöltä, jonka päihtymyksensä, käyttäytymisensä tai varustautumisensa vuoksi on perusteltua syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta taikka joka ei ole täyttänyt sinne pääsyn edellytykseksi asetettua ikää. Järjestyksenvalvojalla on lisäksi oikeus estää pääsy toimialueelleen henkilöltä: 1) jonka aikaisemman käyttäytymisensä perusteella on syytä epäillä vaarantavan siellä järjestystä tai turvallisuutta, 2) joka ei täytä ehtoja, jotka tilaisuuden järjestäjä tai alueen haltija on asettanut sinne pääsemiselle, 3) jonka on syytä epäillä pitävän hallussaan esineitä tai aineita, joiden hallussapito siellä on lain taikka tilaisuuden järjestäjän tai poliisin asettamien ehtojen mukaan kielletty.
Henkilön poistaminen, kiinniottaminen ja säilössäpito: Järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa toimialueeltaan henkilö, joka: 1) päihtyneenä häiritsee siellä järjestystä tai muita henkilöitä 2) uhkaavasti esiintyen, meluamalla tai väkivaltaisuudella häiritsee järjestystä tai vaarantaa turvallisuutta siellä tai 3) huomautuksesta huolimatta jättää noudattamatta järjestyksen tai turvallisuuden ylläpitämiseksi annetun tarpeellisen käskyn. Jos paikalta poistaminen on ilmeisesti riittämätön toimenpide eikä häiriötä tai vaaraa voida muutoin poistaa, järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa henkilö kiinni, jos kiinniottaminen on välttämätöntä muille henkilöille tai omaisuudelle aiheutuvan vakavan vaaran torjumiseksi. Kiinni otettu on viipymättä luovutettava poliisin haltuun. Oikeutta henkilön kiinniottamiseen järjestyksenvalvojalla ei kuitenkaan ole yleisessä kokouksessa. Jos kiinni otettua ei voida viipymättä luovuttaa poliisille, järjestyksenvalvojalla on poliisin suostumuksella oikeus pitää hänet säilössä enintään neljä tuntia kiinniottamisesta, kuitenkin enintään siihen asti, kun tilaisuus on päättynyt ja yleisö poistunut tai kun kiinniottamisen peruste on muutoin lakannut. Järjestyksenvalvojan tulee laatia jokaisesta säilössä pidettävästä henkilöstä allekirjoitettu säilöönottoilmoitus. Järjestyksenvalvojan on toimitettava säilöönottoilmoitus viipymättä tilaisuuden päättymisen jälkeen kihlakunnan poliisilaitokselle.
Kielletyt esineet ja aineet: Järjestyksenvalvojalla on oikeus metallinilmaisinta tai muuta sellaista teknistä laitetta käyttäen tarkastaa toimialueelleen pyrkivä tai siellä oleva henkilö sen varmistamiseksi, ettei hänellä ole yllään tai mukanaan sellaisia esineitä tai aineita, joilla voitaisiin aiheuttaa vaaraa järjestykselle tai turvallisuudelle taikka joiden hallussapito toimialueella on kielletty lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaan. Järjestyksenvalvojalla on kiinnioton yhteydessä oikeus tarkastaa kiinni otettu sen varmistamiseksi, ettei tällä ole hallussaan esineitä tai aineita, joilla tämä voi vaarantaa säilössäpidon taikka aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille. Järjestyksenvalvojalla on oikeus ottaa pois tarkastuksessa tavatut esineet ja aineet. Järjestyksenvalvojalla on myös oikeus ottaa pois hänen toimialueellaan olevalta henkilöltä tarkastuksessa tai muuten löydetty esine tai aine, jota voidaan käyttää henkeen tai terveyteen kohdistuvan rikoksen tekemiseen tai sellaisella rikoksella uhkaamiseen taikka jonka tuominen alueelle on muuten lain tai sen nojalla annetun määräyksen mukaan kielletty. Pois otetut esineet ja aineet on viipymättä luovutettava poliisille taikka, jollei siihen ole lain mukaan estettä, palautettava omistajalleen tai haltijalleen hänen poistuessaan paikalta.
Voimakeinojen käyttö: Järjestyksenvalvojalla on tehtäväänsä suorittaessaan oikeus henkilön pääsyn estämiseksi, paikalta poistamiseksi, kiinniottamisen toimittamiseksi, kiinni otetun tarkastamiseksi tai pakenemisen estämiseksi, esineen tai aineen poisottamiseksi taikka esteen poistamiseksi käyttää sellaisia tarpeellisia voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina. Voimakeinojen puolustettavuutta arvioitaessa on otettava huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, vastarinnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarvosteluun vaikuttavat seikat. Järjestyksenvalvojan avustaessa poliisia on lisäksi voimassa, mitä poliisilaissa säädetään poliisimiestä tilapäisesti avustavan henkilön oikeudesta voimakeinojen käyttöön.
[muokkaa] Voimankäyttövälineet
Järjestyksenvalvojan sallitut voimankäyttövälineet ovat ampuma-aselain (1/1998) 11 §:ssä tarkoitettu kaasusumutin sekä käsiraudat, muoviset siteet ja enintään 70 senttimetriä pitkä patukka.
[muokkaa] Hyväksyminen järjestyksenvalvojaksi
Järjestyksenvalvojaksi saadaan hyväksyä tehtävään sopiva täysivaltainen henkilö, joka on saanut sisäasiainministeriön määrittämän koulutuksen. Järjestyksenvalvojaksi hyväksyy hakijan kotikunnan poliisilaitos enintään viideksi vuodeksi kerrallaan.
Järjestyksenvalvojaksi voidaan hyväksyä se, joka 1) on täyttänyt 18 vuotta 2) tunnetaan rehelliseksi ja luotettavaksi ja on henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan tehtävään sopiva 3) on hyväksytysti suorittanut sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävän koulutuksen, joka sisältää ainakin järjestyksenvalvojatoimintaan, järjestyksenvalvojan tehtäviin sekä järjestyksenvalvojan oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvät opetusaiheet (järjestyksenvalvojan peruskoulutus 32h) 4) on hyväksytysti suorittanut aikaisintaan kuusi kuukautta ennen uuden hyväksymisen hakemista sisäasiainministeriön määrittämät vaatimukset täyttävän kertauskoulutuksen (järjestyksenvalvojan kertauskoulutus 8h), jos järjestyksenvalvojaksi hyväksymistä hakeva on jo aikaisemmin hyväksytty järjestyksenvalvojaksi 3 kohdan perusteella.
Järjestyksenvalvojaksi hyväksyminen on voimassa enintään viisi vuotta. Järjestyksenvalvojaksi hyväksymiseen voidaan erityisistä syistä liittää koulutuksesta, henkilökohtaisista ominaisuuksista ja muista vastaavista seikoista johtuvia ajallisia ja alueellisia sekä järjestyksenvalvontatehtäviä koskevia ehtoja ja rajoituksia.
Järjestyksenvalvojaksi hyväksyy hakijan kotikunnan poliisilaitos.
[muokkaa] Yleistä järjestyksenvalvonnasta
Järjestyksenvalvojan toimenpiteet on suoritettava aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä tehtävän suorittamiseksi.
Järjestyksenvalvojaksi asetetulla henkilöllä tulee tehtävää suorittaessaan olla sisäasiainministeriön vahvistama näkyvä tunnus.
Ensisijaisesti tunnus on keltainen huomioliivi, keltainen takki tai keltainen paita, jonka vasempaan rintamukseen ja selkään on painettu mustalla tai tummansinisellä sanapari "järjestyksenvalvoja" "ordningsvakt". Tämän sanaparin lisäksi voidaan merkitä myös englanninkielinen sana "security". Isoissa tapahtumissa esimiesasemassa oleva järjestyksenvalvoja voi poliisin määräyksestä käyttää oranssia huomioliiviä, johon on merkitty samat tekstit kuin keltaiseen liiviin sekä lisäksi teksti "esimies" "förman".
mm. Ravintoloissa ja matkustaja-aluksilla järjestyksenvalvoja voi myös käyttää edellisestä poiketen keltaista tunnistelaattaa asunsa rintamuksen vasemmalla puolella. Tunnuksessa on luetteava "järjestyksenvalvoja" ja "ordningsvakt". Tällöin asun värillä ei ole väliä, mutta asun selkämykseen ei myöskään saa merkitä tekstiä.
Järjestyksenvalvojan tunnuksia ei saa lain mukaan käyttää muu kuin tehtävää suorittava järjestyksenvalvoja. Myöskään järjestyksenvalvojan tunnuksia muistuttavaa tunnusta ei saa käyttää.
Virallisen järjestyksenvalvojatunnuksen käyttö on eräs edellytys järjestysksenvalvojien oikeuksien käyttämiseksi ja korotetun rikosoikeudellisen suojan syntymiseksi.
[muokkaa] Aiheesta muualla