Inge de Bruijn

Wikipedia

Mitalit
Maa: Alankomaat
Naisten uinti
Olympialaiset
Kultaa	Sydney 2000	50 m vapaauinti
Kultaa	Sydney 2000	100 m vapaauinti
Kultaa	Sydney 2000	100 m perhosuinti
Kultaa	Ateena 2004	50 m vapaauinti
Hopeaa	Sydney 2000	4x100 m vapaauintiviesti
Pronssia	Ateena 2004	100 m perhosuinti
Pronssia	Ateena 2004	4x100 m vapaauintiviesti
MM-kilpailut (pitkä rata)
Kultaa	Fukuoka 2001	50 m vapaauinti
Kultaa	Fukuoka 2001	100 m vapaauinti
Kultaa	Fukuoka 2001	50 m perhosuinti
Kultaa	Barcelona 2003	50 m vapaauinti
Kultaa	Barcelona 2003	50 m perhosuinti
Pronssia	Perth 1991	4x100 m vapaauintiviesti
MM-kilpailut (lyhyt rata)
Kultaa	Hongkong 1999	50 m vapaauinti
Hopeaa	Hongkong 1999	4x100 m vapaauintiviesti
Pronssia	Hongkong 1999	50 m perhosuinti
EM-kilpailut (pitkä rata)
Kultaa	Ateena 1991	4x100 m vapaauintiviesti
Kultaa	Ateena 1991	4x100 m sekauinti
Kultaa	Sheffield 1993	50 m vapaauinti
Kultaa	Istanbul 1999	50 m vapaauinti
Kultaa	Istanbul 1999	50 m perhosuinti
Hopeaa	Ateena 1991	100 m perhosuinti
Hopeaa	Istanbul 1999	100 m vapaauinti
Pronssia	Ateena 1991	50 m vapaauinti
EM-kilpailut (lyhyt rata)
Kultaa	Gelsenkirchen 1991	50 m perhosuinti
Kultaa	Sheffield 1998	50 m vapaauinti
Kultaa	Sheffield 1998	50 m perhosuinti
Kultaa	Antwerpen 2001	50 m vapaauinti
Kultaa	Antwerpen 2001	100 m vapaauinti
Hopeaa	Espoo 1992	50 m perhosuinti
Hopeaa	Sheffield 1998	4x50 m vapaauintiviesti
Hopeaa	Antwerpen 2001	4x50 m vapaauintiviesti
Pronssia	Sheffield 1998	4x50 m sekauintiviesti
Pronssia	Sheffield 1998	100 m perhosuinti
Pronssia	Antwerpen 2001	4x50 m sekauintiviesti

Inge de Bruijn (s. 24. elokuuta 1973 Barendrecht) on alankomaalainen uimari ja nelinkertainen olympiavoittaja.

De Bruijn kokeili useita urheilulajeja ennen kuin keskittyi uintiin. Hänen ensimmäiset MM-kisansa olivat 1991, jolloin hän voitti pronssia 4 x 100 metrin vapaauintiviestissä. Saman vuoden EM-kisoissa hän ui kultaa samassa viestissä ja lisäksi hopeaa 50 metrin vapaauinnissa sekä 4 x 100 metrin sekauintiviestissä. 100 metrin perhosuinnista tuli pronssia.

Vuoden 1992 olympialaisissa De Bruijn oli kahdeksas 50 metrin vapaauinnissa ja 4 x 100 metrin sekauintiviestissä. Seuraavan vuoden EM-kisoissa 50 metrin vapaauinnista tuli hopeaa, mutta sitten arvokisamenestys hiipui useaksi vuodeksi. Vuoden 1996 olympialaisiin de Bruijn ei edes osallistunut. De Bruijn muutti Oregoniin Yhdysvaltoihin harjoittelemaan Paul Bergenin johdolla.

De Bruijn palasi huipulle vuonna 1998 jolloin hän lyhyen radan EM-kisoissa voitti kultaa 50 metrin vapaa- ja perhosuinnissa, hopeaa 4 x 50 metrin vapaauintiviestissä sekä pronssia 100 metrin perhosuinnissa ja 4 x 50 metrin sekauintiviestissä.

Vuonna 1999 de Bruijn otti ensimmäisen maailmanmestaruutensa uimalla lyhyen radan MM-kisoissa Hongkongissa kultaa 50 metrin vapaauinnissa. Hän ui myös hopeaa 4 x 100 metrin vapaauintiviestissä ja pronssia 50 metrin perhosuinnissa. Saman vuoden pitkän radan EM-kisoissa tuloksena oli kaksi kultaa (50 metrin vapaauinti ja 100 metrin perhosuinti) sekä hopea (100 metrin vapaauinti).

Seuraavana vuonna de Bruijn kilpaili loistavalla menestyksellä Sydneyn olympialaisissa. Hän voitti 50 ja 100 metrin vapaauinnin sekä 100 metrin perhosuinnin tehden kaikilla matkoilla uudet maailmanennätykset. Lisäksi olympiahopeaa tuli 4 x 100 metrin vapaauinnista.

Vuonna 2001 de Bruijn ui maailmanmestaruudet pitkällä radalla 50 ja 100 metrin vapaauinnissa sekä 50 metrin perhosuinnissa. Lyhyen radan EM-kisoista tuloksena oli kaksi kultaa (50 ja 100 metrin vapaauinti), yksi hopea (4 x 50 metrin vapaauintiviesti) ja yksi pronssi (4 x 50 metrin sekauintiviesti). Swimming World magazine valitsi de Bruijnin maailman parhaaksi naisuimariksi vuosina 2000 ja 2001.

Vuonna 2003 pitkän radan MM-kisoissa de Bruijn voitti kaksi kultaa (50 metrin vapaa- ja perhosuinti).

Ateenan olympialaisissa 2004 de Bruijn voitti olympiakultaa 50 metrin vapaauinnissa, hopeaa 100 metrin vapaauinnissa sekä pronssia 100 metrin perhosuinnissa ja 4 x 100 metrin sekauintiviestissä.

Noustuaan uudelleen huipulle 1990-luvun lopulla de Bruijn joutui lehdistössä doping-epäilyjen kohteeksi. De Bruijn ei ole kuitenkaan todettu käyttäneen urallaan kiellettyjä aineita. ^[1]

13. maaliskuuta 2007 de Bruijn ilmoitti lopettavansa uintiuransa. ^[2]

[muokkaa] Lähde

1. ↑ http://www.baltimoresun.com/sports/olympics/bal-sp.doping19apr19,0,2029579.story
2. ↑ [1]

[muokkaa] Aiheesta muualla

• - Zwemkroniek Online "Who's who"