Ignacy Hryniewiecki

Wikipedia

Ignacy Hryniewiecki (puolaa) (valkoven. Ігнат Грынявіцкі, Ihnat Hryniavicki ja ven. Игнатий Гриневицкий, Ignatiy Grinevitskiy; s. elokuussa 1855 tai 1856 – k. 1881) oli puolalais-venäläinen vallankumouksellinen, joka murhasi Venäjän keisari Aleksanteri II:n .

Hryniewiecki syntyi puolalaiseen perheeseen Liettuan suuriruhtinaskunnassa, nykyisen Valko-Venäjän alueella. Seudulla oli toteutettu venäläistämispolitiikkaa, joka kielsi muun muassa puolan kielen käytön kouluissa, sanomalehdissä ja toimistoissa. Hryniewieckin perhe oli aatelistaustainen ja heillä oli pieni kartano Babrujskissa.

Vuonna 1875 Hryniewiecki matkusti Pietariin, jossa hän opiskeli matematiikkaa paikallisessa tekniikan instituutissa. Pian Hryniewieckistä tuli Venäjän kansalainen, ja hän osallistui vallankumouksellisen Narodnaja voljan liikkeen kokouksiin. Moni liikkeen jäsen oli syntyjään muita kuin venäläisiä.

Narodnaja voljan terroristit yrittivät murhata Aleksanteri II:n seitsemän kertaa, onnistumatta. 13. maaliskuuta 1881 Hryniewiecki heitti pommin keisari Aleksanteri II:sta kohti Nevski prospektilla, lähellä Talvipalatsia. Aleksanteri haavoittui ja kuoli neljän tunnin kuluttua. Hryniewiecki kuoli räjähdyksessä. Isku Aleksanteria vastaan oli ehkä ensimmäinen itsemurhaisku.

Narodnaja voljan muut jäsenet Nikolai Kibalchich, Sophia Perovskaja, Nikolai Rysakov, Timofei Mikhailov ja Andrei Želyabov tuomittiin kuolemaan, Gesja Gelfman karkotettiin Siperiaan.

Murhapaikalle Aleksanteri II:n seuraaja Aleksanteri III määräsi rakennettavaksi niin sanotun Verikirkon.