Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta
Wikipedia
Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta (KY) on vuonna 1911 perustettu, ylioppilaskunta-asetuksella määrätty julkisyhteisö. KY on sääntöjensä mukaan perustettu jäsentensä yhdyssiteeksi sekä edistämään heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä pyrkimyksiään, sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiä. Ylioppilaskunta toimii jäsentensä edunvalvojana erityisesti korkeakoulu- ja opintososiaalisissa asioissa.
KY tarjoaa jäsenilleen monenlaisia palveluja ja takaa taloudelliset resurssit laajalle harrastustoiminnalle. KY:n alaisuudessa toimii myös kaksi merkittävää vapaa-ajan jaostoa, KUJ ja NESU-KY. Ylioppilaskunnan jäseniä ovat asetuksen mukaan kaikki Helsingin kauppakorkeakoulussa (HSE) ylempää tai alempaa korkeakoulututkintoa suorittavat. Lisensiaatin- tai tohtorintutkintoa suorittavat voivat halutessaan liittyä ylioppilaskunnan jäseniksi.
Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnalla on mittava omaisuus. Sen sijoitussalkun arvo oli syksyllä 2007 noin 60 miljoonaa euroa.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
[muokkaa] 1910-luku
Akateeminen kaupallinen koulutus sai alkunsa Suomessa vuonna 1904, kun Suomen Liikemiesten Kauppaopistoon perustettiin ylioppilaille omat rinnakkaisluokat. Vuodesta 1904 vuoteen 1911 ylioppilaiden luokat kuuluivat Suomen Liikemiesten Kauppaopiston Oppilasyhdistykseen. Yhteiselo ei toiminut näiden eri tason opiskelijoiden välillä kitkattomasti ja riidat kärjistyivät äärimmilleen vuonna 1911, kun ylioppilasluokista muodostettiin ensimmäinen suomenkielinen Kauppakorkeakoulu. Tämän seurauksena 7.10.1911 perustettiin Kauppakorkeakoulun Oppilasyhdistys (KKO), josta tuli myöhemmin 1920-luvulla Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunta (KY).
Ensimmäisinä vuosina jäsenmäärä oli vain noin 70, ja toimintaa vaikeutti taloudellisten resurssien niukkuus. Toiminnalla pyrittiin kuitenkin jo silloin ajamaan opiskelijoiden etuja. Lisäksi Oppilasyhdistyksen nykyäänkin näkyviä aikaansaannoksia olivat ylioppilaskunnan oma lippu, kuntanauha ja -merkki. Vuosikymmenen loppua leimasivat epävakaisuudet, kansalaissota sekä pula-aika, ja syksyllä 1917 toiminta jouduttiin vuoden ajaksi keskeyttämään kokonaan.
[muokkaa] 1920-luku
Vuosikymmenen alussa voimakas uudistumisenhalu johti uuden, jatkuvuutta tavoittelevan Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan (KY) perustamiseen vuonna 1923. KY:n perustamisvuodeksi katsotaan kuitenkin jo Kauppakorkeakoulun Oppilasyhdistyksen syntymävuosi 1911. Vapaa-ajantoimintaa pyrittiin ahkerasti harjoittamaan esimerkiksi kaupungin eri ravintoloissa.
Oman haasteensa ylioppilaskuntatoiminnalle aiheutti kieltolaki, mutta neuvokkaiden opiskelijoiden ansiosta juhlissa ei yleensä tarvinnut litkiä pelkkää limonadia. Ratkaisu ongelmalliseen yhteisen tilan puuttumiseen löytyi vuonna 1927, kun rehtori Bonsdorff antoi ylioppilaskunnalle käyttöön oman huoneiston Kauppakorkeakoulun piharakennuksesta. Tämä oli selvä piristysruiske ylioppilaskuntatoiminnalle, koska nyt opiskelijoilla oli mahdollisuus nauttia yhteisestä vapaa-ajan viettopaikasta ja siellä sijainneesta ravintolasta aamusta iltaan.kenen mukaan? Unelma oman talon hankkimisesta oli kuitenkin jo alkanut kehittyä ja se hallitsi KY:n toimintaa lähes 20 vuoden ajan.
[muokkaa] 1930-luku
Talohankkeen rahoituksen saaminen oli pitkä prosessi ja monenlaisia varainkeruumenetelmiä nähtiin, huipennuksena arpajaiset vuonna 1930. Välillä heikentynyt taloudellinen tilanne ajoi koko projektin vastatuuleen, mutta omakotiajatukseen uskovan ydinjoukon, sitkeän ponnistelun ja onnenkantamoistenkin turvin lopulta vuonna 1939 allekirjoitettiin nykyisen KY-talon tontin ostosopimus ja rakennustyöt polkaistiin käyntiin heti.
Kolmekymmenluvun uudistuksiin kuului myös vuonna 1934 aloitettu mursukasvatus. Valmistuneet, viisaat mursaattorit pitivät huolta uusien opiskelijoiden akateemisesta perussivistyksestä jakamalla tietämystä oman ylioppilaskunnan historiasta ja traditioista. KY:n kansainvälinen yhteistyökin sai alkunsa, kun toteutettiin ensimmäinen harjoittelijavaihto ulkomaille.
[muokkaa] 1940-luku
Sotien aikaan vuosikymmenen alussa korkeakoulun ovet olivat vaihtelevasti auki. KY ansiosta rintamalla oleville lähetettiin asemasodan aikaan opintomonisteita, joista tuli pian suosittuja myös kotona olevien keskuudessa. Vaikka ylioppilaskunnalla ei sodan aikaan varsinaista toimintaa ollutkaan, traditioista, kuten mursujaisista ja vapun vastaanottajaisista, pidettiin kiinni.
KY-talo valmistui Pohjoiselle Rautatiekadulle vuonna 1940. Sota oli hidastanut sen rakentamista, mutta lopulta se saatiin valmiiksi. Helmikuussa valmistuneessa talossa juhlittiin heti ylioppilaskunnan ensimmäistä vuosijuhlaa. Pian tämän jälkeen 42 onnellista kuntalaista pääsi muuttamaan uuteen oppilaskotiin. Talossa avattiin myös KY:n omat kerhotilat. Vielä 1940-luvulla kaikilla muualta muuttaneilla ei ollut mahdollisuutta asua KY:n ylläpitämissä asunnoissa. Pohjoisen Rautatiekadun asunnot olivat kiven alla ja hintakin oli kaupungin alivuokralaisasuntoihin verrattuna huima.kenen mukaan?
[muokkaa] 1950-luku
Aatteet olivat jääneet 1930-luvulle ja sodanjälkeisessä Suomessa aika kului yhteiskuntaa ja talouselämää jälleenrakentaen. Tutkinnon muututtua kolmivuotiseksi, KY kasvoi hetkessä parin sadan jäsenen yhteisöstä tuhatpäiseksi opiskelijajoukoksi. KY:n ensimmäinen saavutus kaupallisessa yrittäjätoiminnassa oli Amer-Tupakka Oy:n perustaminen 1950. Amerin laadukkaasta Boston-savukkeesta tuli nopeasti suosikkimerkki taitavan markkinoinnin, kuten verkkosukissa esiintyneiden Boston-tyttöjen, avulla. Julkisuudessa KY ja Boston yhdistettiin nopeasti; myös Mursujaiset ja vappu järjestettiin Bostonin nimissä. Kun KY:llä myöhemmin vuonna 1964 perustettiin jazz-orkesteri, sai sekin nimen Boston Promenade.
Kerhotoiminta alkoi elpyä 1950-luvun alussa. KY:n urheiluseura eli loistoaikojaan, esimerkiksi akateemisissa sarjoissa KY oli usein voittamaton. Tällöin perustettiin myös pari kertaa vuodessa ilmestyvä KY:n Sanomat ja useita kerhoja valokuvauksesta autoiluun. Yksi uusista kerhoista oli Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat (KYL), joka alun perin toimi sekakuorona, kunnes se vuonna 1953 muutettiin mieskuoroksi.
[muokkaa] 1960-luku
Opiskelijamäärät kasvoivat nopeasti 1960-luvun alussa ja asunto-ongelmat lisääntyivät varsinkin Helsingissä. Tilannetta helpottamaan KY:llä suunniteltiin jopa risteilijäaluksen ostoa opiskelija-asuntolaksi, mutta hanke kaatui liian korkeaan hintapyyntöön. Sen sijaan nykyäänkin KY:n omistuksessa olevaa Ruusulankadun opiskelija-asuntolaa alettiin rakentaa.
Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunta oli 1960-luvulla mukana myös televisiobisneksessä: sillä oli osuus Suomen ensimmäisen kaupallisen televisiokanavan perustajasta, Tesvisiosta. Yleisradio koki kilpailun piikkinä lihassaan ja osti tuolloin jo konkurssikypsän Tesvision tammikuussa 1964. Heti perään Yleisradio osti myös tamperelaisen Tamvision osakkeet – näistä muotoutui sittemmin nykyisinkin voimissaan oleva Yleisradion TV2.
Suurin tapahtuma KY:n historiassa 60-luvulla oli kuitenkin Finnfocus – mittava vientinäyttely Lontooseen vuonna 1968. Runsaan tuen avulla KY vuokrasi Amerin varustamolta M/S Finnpartner -laivan, joka purjehti Towerin sillan kupeeseen ja teki Suomea sekä suomalaisia yrityksiä tunnetuksi kansainvälisesti. Hanke oli rohkea riskisijoitus, joka onnistuessaan keräsi laajaa myönteistä julkisuutta ylioppilaskunnalle.
[muokkaa] 1970-luku
Ylioppilaskuntatoiminta politisoitui 1970-luvulla, ja aikakaudelle olivat leimallista KY:n poliittiset valtataistelut ja niistä johtuva hallitusten suuri vaihtuvuus. Suurin puheenaihe 70-luvulla oli KY-talon kohtalo, vaihtoehtoina rakennuksen opiskelija-asuntojen säilyttäminen tai kiinteistön kaupallisen potentiaalin hyödyntäminen.
KY:läisten ongelmat asuntojen saatavuuden kanssa jatkuivat vielä 70-luvulle, vaikka Vaasankadun asuntola valmistui 1970. Pitkällisen kädenväännön jälkeen KY kuitenkin päätti muuttaa KY-talon asuntolan konttoritiloiksi. Tämä pahensi opiskelijoiden asuntotilannetta väliaikaisesti, mutta pitkällä aikavälillä osoittautui tuottavaksi ja viisaaksi ratkaisuksi.kenen mukaan? Osittain tämän päätöksen ansiosta KY pystyy tarjoamaan opiskelijoilleen asuntoja nykyiseen malliin.kenen mukaan?
[muokkaa] 1980-luku
Ylioppilaskunnan toiminta ei ollut 1980-luvulla enää niin poliittista. Haalareiden käyttö yleistyi, kun opiskelijaelämä kehittyi lähemmäksi nykymuotoaan eli hauskanpitoa. Kuntalaiset juhlivat ylioppilaskunnan omistamissa ravintoloissa ja erityisesti KY-talossa sijainnut KY-Exit oli Helsingin suosituimpia yökerhoja. Myös vanhoja perinteitä elvytettiin järjestämällä kevättanssiaiset koulun juhlasalissa vuonna 1982. KY-taloon saatiin viimein 1980-luvulla monta vuosikymmentä toivottu sauna.
Kasinotalouden pyörteissä KY alkoi hajauttaa osakesalkkuaan. KY:n omistamia yrityksiä hallinnoimaan perustettiin Ekomen-konserni, jonka alla muut yritykset toimivat. Opiskelijat olivat aikaisemmin saaneet kokeilla business-taitojaan KY:n yrityksissä, mutta 1980-luvulla yritysten johtoon siirtyi ammattilaisia. Erityisesti ravintolatoiminta katsottiin parhaimmaksi antaa alan ammattilaisten johdettavaksi. Myös erilaiset yrityspelit kuuluivat ajan henkeen. KY:läisten aloittamasta pelistä kasvoi satojen yritysten pohjoismainen ”Skandinavian Business Tournament” -kilpailu.
KY oli paljon mukana myös ylioppilaskunnan ulkopuolisessa toiminnassa ja tiedotusvälineet seurasivat ahkerasti KY:n asioita. Vuonna 1983 ylioppilaskunta osallistui yleisurheilun Helsingin MM-kisojen järjestelyihin vastaamalla virallisten kisatuotteiden myynnistä. KY jatkoi rajojensa etsimistä ja antoi rahoitusta uuden radiokanavan perustamiseksi. Kyseinen kanava, Radio City, täytti vappuna 2005 kaksikymmentä vuotta.
[muokkaa] 1990-luku
Vuosikymmenen alun lama iski myös KY:n toimintaan ja Ekomen-konserni meni konkurssiin 1991 – KY painiskeli suurten taloudellisten vaikeuksien kanssa. Vuosikymmentä leimasivat organisaation uudelleenjärjestelyt ja paremman palvelutarjonnan tavoittelu, esimerkiksi 1990-luvulla perustettiin Suomen ensimmäinen korkeakoulussa toimiva rekrytointipalvelu, joka jatkaa toimii tänäkin päivänä. KY teki lisää kiinteistösijoituksia vastauksena opiskelijoiden huonoon asuntotilanteeseen ja opiskelijoiden etuja valvottiin erityisen kärkkäästi aikojen ollessa vaikeita. Talouden tasapainoon saaminen vaati lopulta sen, että KY luopui Amerin K-osakkeista suuren mediakohun saattelemana: edustajiston kokousta seurattiin kansallisissa uutisissa asti. Kansainvälinen toiminta vilkastui 1990-luvulla entisestään ja ympäristöasiat olivat tärkeitä ylioppilaskunnalle.
[muokkaa] 2000-luku
KY perusti oman Kylteri-lehden monivuotisen Contactorin tultua tiensä päähän. KY:llä on perustettu muun muassa kansainvälisen vaihdon erityisrahasto, josta on viime vuosina korvattu kaikkien vaihtoon lähteneiden opiskelijoiden kohtuulliset matkakustannukset – vastaavaa palvelua ei ole millään muulla ylioppilaskunnalla. Asuntojen määrä on edelleen kasvussa, viimeisin kiinteistösijoitus on Arkadiankadulla, aivan HSE:n päärakennuksen vieressä. Uusimmat asuntokohteet valmistuivat Helsingin Arabianrantaan alkuvuodesta 2006. Tällä hetkellä KY tarjoaa jäsenilleen yli 700 asuntoa.
Nykyään KY tekee vilkasta yhteistyötä yritysten kanssa, valvoo opiskelijoiden etuja kansallisella tasolla ja tukee opintojen etenemistä esimerkiksi omalla palvelupisteellään HSE:n päärakennuksessa. Lisäksi KY tarjoaa kansainvälisiä osallistumismahdollisuuksia seminaareista illanistujaisiin sekä järjestää vapaa-ajan toimintaa vastapainoksi opiskelulle.
[muokkaa] Organisaatio
[muokkaa] Hallinto
[muokkaa] Edustajisto
Edustajisto on ylioppilaskunnan ylin päättävä elin. Sen 30 jäsentä valitaan joka toinen vuosi pidettävissä vaaleissa, joissa ehdolle voi asettua kuka tahansa ylioppilaskunnan jäsen. Edustajiston toiminnasta määrätään KY:n säännöissä. Toimintaan kuuluu esimerkiksi hallituksen valinta sekä päättää talousarviosta ja valita tilintarkastajat.
[muokkaa] Hallitus
Hallitus käyttää ylioppilaskunnan yleistä toimeenpano- ja hallintovaltaa eli esimerkiksi johtaa ylioppilaskunnan toimintaa, vastata hallinnosta sekä valvoa sääntöjen ja määräysten noudattamista.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään viisi ja enintään yhdeksän jäsentä. Edustajisto nimittää hallituksen puheenjohtajan ja hänen esityksestään hallituksen jäsenet. Parlamentaarisen periaatteen mukaan hallituksen ja sen yksittäisten jäsenten tulee jatkuvasti nauttia edustajiston luottamusta.
[muokkaa] Taloustoimikunta
Taloustoimikunta on edustajiston alainen toimielin, joka vastaa ylioppilaskunnan taloudesta ja omaisuudenhoidosta ja käyttää niissä hallinto- ja toimeenpanovaltaa.
Taloustoimikunnan tehtävänä on huolehtia, että ylioppilaskunnan taloudelliset toimintaedellytykset turvataan kaikissa olosuhteissa. Taloustoimikunta päättää ylioppilaskunnan kiinteistöjen ja arvopaperien hallinnasta ja hoidosta. Taloustoimikunnan vastuulla on ylioppilaskunnan hallituksen kanssa yhdessä laatia vuotuinen talousarvio, jonka toteutumista seurataan vuosikolmanneksittain, sekä laatia vuosittain virallinen tilinpäätös.
[muokkaa] KY:n toimisto
KY:n toimistolla työskentelee osa- tai täyspäiväisesti noin 20 henkilöä.
Palvelu- ja aatteellisen toimiston esimiehenä toimii pääsihteeri, joka omalta osaltaan vastaa henkilöstöhallinnosta, budjetista ja sääntöjen noudattamisesta. Edustajisto valitsee pääsihteerin kolmivuotiskaudeksi.
Vuosittain vaihtuvaan aatteelliseen sihteeristöön kuuluvat koulutuspoliittinen sihteeri, sosiaalipoliittinen sihteeri, kulttuurisihteeri, kansainvälisten asioiden sihteeri, liikunta- ja kerhosihteeri, yrityssuhdesihteeri, tiedottaja, AD ja Kylterin päätoimittaja. Kukin heistä vastaa oman sektorinsa toiminnasta yhdessä hallituksen sektorivastaavan kanssa.
Hallintoasiainpäällikkö toimii mm. hallituksen sihteerinä ja vastaa KY:n hallintoasioista. Mikrotukihenkilö vastaa toimiston atk-laitteiden toiminnasta.
[muokkaa] Jaostot
Jaostojen toiminta on hyvin värikästä ja laajamittaista. Niillä on kerhoja vakiintuneempi asema KY:n organisaatiossa. Jaostot harjoittavat monenlaista toimintaa, mm. bileiden ja seminaarien järjestämistä, kehitysyhteistyötä ja journalististen tekstien toimittamista.
KY:llä toimii kuusi erilaista jaostoa:
[muokkaa] Ainejärjestöt
Ainejärjestöt toimivat ylioppilaskunnan korkeakoulusektorin yhteydessä. Yleensä ainejärjestöt on perustettu kyseisen aineen pääaineopiskelijoiden toimesta.
Ainejärjestöjen toiminta on hyvin monimuotoista. Ne järjestävät esimerkiksi vierailuja alan yrityksiin, yhteistä ohjelmaa professoreiden ja muun henkilökunnan kanssa, illanviettoja sekä paljon muuta hauskaa ja mielenkiintoista. Ainejärjestöillä on myös mahdollisuus osallistua opetuksen kehittämiseen omassa aineessaan.
- ACTI - markkinoinnin, kv-liiketoiminnan ja yrittäjyyden ainejärjestö
- CEMS Club - CEMS-tutkintoa suorittavien ainejärjestö
- Johtamisen pääaineopiskelijat (Jopo) - johtamisen ja organisaatioiden pääaineen sekä johtamisen ohjelman opiskelijoiden ainejärjestö
- Jury - yritysjuridiikan opiskelijoiden ainejärjestö
- KY Economics - kansantaloustieteen opiskelijoiden ainejärjestö
- KY Finance - rahoituksen opiskelijoiden ainejärjestö
- KY Accounting - laskentatoimen lukijoiden ainejärjestö
- Piste - liiketoiminnan teknologian ainejärjestö
- Probba - HSE:n Mikkelin Business Campuksella BScBA-ohjelmaa suorittavien opiskelijayhdistys
- Viesti - suomen kieltä ja talouselämän viestintää opiskelevien ainejärjestö
[muokkaa] Kerhot
Ylioppilaskunnan alaisuudessa toimii lukuisia kerhoja. Kerhot on jaoteltu kolmeen alaryhmään: liikunta-, kulttuuri-ja ainekerhoihin. Kaikki kuntalaiset voivat vapaasti lähteä mukaan kerhojen toimintaan. Kerhot järjestävät mm. erilaisia tapahtumia, illanviettoja ja kilpailuja.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Lappalainen, Elina & Valkonen, Noora: Puuhailusta miljoonabisneksiin. Keskisuomalainen, 29.8.2007.
