Heikki Kannisto
Wikipedia
Heikki Kannisto (sukunimi vuoteen 1906 saakka Candelin 19. tammikuuta 1898 Oulu – 19. helmikuuta 1957 Oulu) oli suomalainen poliitikko ja juristi.
Kannisto kirjoitti ylioppilaaksi Oulun lyseosta 1917, suoritti oikeustutkinnon 1921 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1925. Hän toimi asianajajana ensin Porvoossa vuosina 1922–1924 ja sitten Oulussa 1924–1928. Hänet valittiin Oulun kunnallispormestariksi vuonna 1928.
Ensimmäisen kerran Kannisto valittiin eduskuntaan Oulun eteläisen vaalipiirin edustajana vuoden 1936 vaaleissa Kansallisen Edistyspuolueen vaalilistoilta. Oulun vaalipiiristä Kannisto valittiin eduskuntaan vuosina 1945, 1948 ja 1951. Kannisto joutui eroamaan eduskunnasta sairautensa vuoksi vuonna 1952 ja hänen tilalleen eduskuntaan nousi Armas Leinonen.
Kannisto toimi edistyspuolueen puheenjohtajana vuosina 1949-1951. Helmikuussa 1951 perustettiin Suomen kansanpuolue, johon myös Kannisto liittyi ja edistyspuolue hajosi ja lakkautettiin jo saman vuoden keväällä. Kannisto toimi oikeusministerinä Kekkosen I hallituksessa 1950–1951 ja sisäasiainministerinä Tuomiojan hallituksessa 1953–1954.
[muokkaa] Lähteet
- Heikki Kannisto Edustajamatrikkeli. Helsinki: Eduskunta.
- Kanniston ministerikortti
