Hanhikit
Wikipedia
| Hanhikit | ||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||
| Ketohanhikki Potentilla anserina | ||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||
 Hanhikit Wikispeciesissä |
Hanhikit (Potentilla) on ruusukasvien suku. Siihen kuuluu noin viisisataa lajia, sekä yksi- että monivuotisia, joita tavataan ympäri pohjoista pallonpuoliskoa.
Geenitutkimusten jälkeen lajin taksonomia on muuttunut 2000-luvulla; mm. pensashanhikki, entinen Potentilla fruticosa, kuuluu nyt Dasiphora-sukuun. [1] Vastaavasti aiemmin erilliset suvut Duchesnea, Horkelia ja Ivesia on nyt liitetty hanhikkien sukuun.
Hanhikit ovat varsin läheistä sukua mansikoille (Fragaria), minkä huomaa lehtien ja kukkien samankaltaisuudesta, niinpä joitakin koristekasveina kasvatettuja hanhikkilajeja kutsutaan valemansikoiksi. Hanhikkien kukkapohjus ei turpoa samanlaiseksi epähedelmäksi kuin mansikat.
Monia lajeja kasvatetaan koristekasveina. Ne sopivat aurinkoiseen paikkaan eivätkä tarvitse paljoa ravinteita.[2]
[muokkaa] Suomessa luonnonvaraisina kasvavia lajeja
- ketohanhikki (Potentilla anserina)
- hopeahanhikki (Potentilla argentea)
- rätvänä (Potentilla erecta)
- huhtahanhikki (Potentilla intermedia)
- peltohanhikki (Potentilla norvegica)
- kurjenjalka (Potentilla palustris)
- saksanhanhikki (Potentilla thuringiaca)
- lännenhanhikki (Potentilla anglica, uhanalainen)
- suikerohanhikki (Potentilla reptans)
- kalliohanhikki (Potentilla caulescens)
- sakarahanhikki (Potentilla subarenaria)
- pikkuhanhikki (Potentilla tabernaemontani)
- keväthanhikki (Potentilla crantzii)
- kultahanhikki (Potentilla aurea)
- huhtahanhikki (Potentilla intermedia)
ja monia muita[3]
[muokkaa] Koristekasveina viljeltyjä lajeja
- nepalinhanhikki (Potentilla nepalensis)
- japaninhanhikki (Potentilla megalantha)
- pystyhanhikki (Potentilla recta)
- verihanhikki (Potentilla atrosanguinea)
