Guria

Wikipedia

Guria (georgiaksi გურია) on alue Länsi-Georgiassa Mustanmeren rannalla. Alueella on 143 357 asukasta (2002) ja sen pinta-ala on 2032 km². Gurian pääkaupunki on Ozurgeti.

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Osat 3 Tunnettuja Gurialaisia 4 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Alue on ensimmäisen kerran mainittu 700-luvulla, kun arabi Murvan-ibn-Muhammad hyökkäsi Georgiaan ja leiriytyi Guriaan ennen ratkaisevaa taistelua. Sydämettömistä ihmisistä käytetään alueella yhä nimeä Murvana. Georgian kuningaskunnan hajottua 1466 Guriasta tuli itsenäinen ruhtinaskunta (samtavro) Gurieli-suvun hallinnassa. Seuraavien vuosisatojen aikana gurialaiset taistelivat Osmanien valtakuntaa vastaan, ja menettivät Adžarian alueen, jonka väestö käännytettiin islamiin. Vuonna 1828 Venäjä lakkautti ruhtinaskunnan ja liitti sen Kutaisin guvernementtiin. Vuoden 1841 kansannousu Venäjää vastaan kukistettiin julmasti. Neuvostoaikana Guria jaettiin kolmeen maakuntaan (raioni) ja vuonna 1995 luotiin Gurian hallintoalue (mkhare).

Alueen tärkeimmät historialliset rakennukset ovat Likhurin ja Šemokhedin ortodoksikirkot. Alue on tunnettu Nabeglavin mineraalivedestä, joka on samankaltaista Bordžomin veden kanssa, ja Urekin terveyskylpylä Mustanmeren rannalla on tunnettu magneettisesta hiekastaan. Guria on myös yksi Georgian tärkeimmistä teenkasvatusalueista. Gurian nimen on arveltu tulevan mingrelin "sydäntä" tarkoittavasta sanasta (guri), sillä Guria sijaitsee Georgian sydämessä.

[muokkaa] Osat

Guria jaetaan kolmeen maakuntaan:

• Tšokhatauri
• Lantškhuti
• Ozurgeti

[muokkaa] Tunnettuja Gurialaisia

• Gabriel Kikodze, Imeretin piispa (1800-luku)
• Ekvtime Takaišvili (1862-1952), historioitsija
• Noe Žordania, Georgian pääministeri 1918-1921
• Pavle Ingorokva (1893-1990), historioitsija
• Eduard Ševardnadze, Georgian entinen presidentti

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Essee Guriasta