Fokker D.XXI

Wikipedia

Fokker D.XXI (IV-sarja/Twin Wasp)
Kuvaus
Tyyppi	torjuntahävittäjä
Miehistö	1
Ensilento	27. helmikuuta 1936
Valmistaja	Fokker
Valmistusmäärä
Mitat
Pituus	8,20 m (8,00 m)
Korkeus	2,95 m (3,10 m)
Kärkiväli	11,01 m
Siipipinta-ala	16,25 m² (16,20 m²)
Tyhjäpaino	1 594 kg (1 850 kg)
Paino lastattuna	1 970 kg (2 400 kg)
Voimanlähde
Moottori	Bristol Mercury VII (Pratt & Whitney Twin Wasp Junior)
Teho	840 hv (825 hv)
Suoritusarvot
Huippunopeus	418 km/h (361,5 km/h)
Lakikorkeus	9 100 m (8 100 m)
Nousunopeus	5 000 m/6 min (11 min)
Lentoonlähtömassa	1 970 kg (2 306 kg)
Lentomatka	1 043 km (1002 km)
Pommikuorma
Konekiväärit	Vickers 4 x 7,7 mm (Browning 4 x 7,7 mm)

Fokker D.XXI on Fokkerin lentokonetehtaalla Hollannin Itä-Intian armeijalle (Koninklijk Nederlands-Indié Leger, KNIL) Indonesiaan suunniteltu yksipaikkainen hävittäjälentokone. Konetyyppi tilattiin 14. marraskuuta 1934 korvaamaan ikääntyneet Curtiss P-6 Hawk-kaksitasohävittäjät. Koneen prototyyppi FD-322 teki ensilentonsa 27. helmikuuta 1936.

Moottoriksi valittiin aluksi 650 hevosvoimainen Rolls Royce Kestrel IV, mutta valmistuksen alettua se vaihtui 645 hevosvoimaiseen Bristol Mercury VI-S-tähtimoottoriin. Tämänkin moottorin osoittauduttua alitehoiseksi valittiin uudeksi moottoriksi 830 hevosvoimainen Bristol Mercury VIII-tähtimoottori. Prototyypin aseistuksena oli kaksi 7,92 mm FN-Browning-konekivääriä.

Koneen pääsuunnittelija E. Schatzki suunnitteli sen yksinkertaiseksi ja kestäväksi. Fokker oli varustettu kiinteällä laskutelineellä, joka pudotti koneen nopeutta merkittävästi, mutta mahdollisti operoinnin huonokuntoisilta lentokentiltä. Suomessa Fokkereissa käytettiin talvisin pyörillä varustetun laskutelineen sijasta kiinteää suksitelinettä. Jatkosodan aikana koneessa kokeiltiin sisäänvedettävää laskutelinettä, mutta konetyyppi oli tällöin muutenkin liian vanhentunut, joten jäljellä olevien koneitten muuttamistöihin ei ryhdytty.

Kone joutui kokemattoman ohjaajan toimesta helposti virheliikkeeseen, koska oli herkkä siiven kärjen sakkaukseen jyrkässä kaarrossa. Kaksi FR:ää tuhoutui tällä tavalla reserviläisohjaajien käsissä YH:n aikana.

Sisällysluettelo 1 Fokkerit Hollannin ja Tanskan ilmavoimissa 2 Fokkereiden hankinta Suomen ilmavoimille 3 Fokkerit talvi- ja jatkosodassa 4 Museokoneita Suomessa 5 Käyttäjämaita 6 Lähteet 7 Aiheesta muualla

[muokkaa] Fokkerit Hollannin ja Tanskan ilmavoimissa

Alkuperäisen tilauksen peruunnuttua Hollannin kuninkaalliset ilmavoimat tilasivat itselleen 36 hävittäjää, jotka ehdittiin toimittaa ennen sodan syttymistä. Saksan hyökätessä Hollantiin toukokuussa 1940 taistelivat Fokker D.XXI -hävittäjät saksalaisten huomattavasti nopeampia ja raskaammin aseistettuja Messerschmitt Bf 109 -hävittäjiä vastaan. Ketterät Fokkerit pärjäsivät taisteluissa yllättävän hyvin ylivoimaista vihollista vastaan, mutta kaikki Hollannin Fokker D.XXI -hävittäjät tuhoutuivat sodan aikana.

Tanskan ilmavoimat tilasi kaksi konetta mallinimellä III-J. Ne luovutettiin J-41 ja J-42-hävittäjälaivueille koelennettäviksi. Kokeitten jälkeen Tanska hankki koneitten valmistuslisenssin, ja Haerens Flyvertroppernes Vaerkstader Kööpenhaminassa valmisti kymmenen konetta Tanskan ilmavoimille. Koneet oli aseistettu kahdella 7,92 mm Madsen-konekiväärillä, tai vaihtoehtoisesti siipikondoleihin asennetuilla kahdella 20 mm Madsen-tykillä.

[muokkaa] Fokkereiden hankinta Suomen ilmavoimille

Uuden hävittäjätyypin hankinnassa pidettiin oleellisena sitä, että hävittäjä kykenee torjumaan hitaan mutta raskaasti aseistetun neuvostoliittolaisen raskaan pommikoneen, TB-3:n. Näin ollen nopeutta tärkeämpi tekijä oli hävittäjän aseistus. Tässä tarkoituksessa pyrittiin hankkimaan hävittäjä, joihin voitaisiin asentaa 20 mm tykki. Puolalainen ylätasolentokone P.24 A täytti nämä vaatimukset tykkien osalta. Siinä oli jopa kaksi 20 mm tykkiä, minkä lisäksi vielä hävittäjissä tavanomaiset kaksi konekivääriä, väljyydeltään 7,92 mm. Ongelmaksi muodostui kuitenkin se, että itse lentokonetta pidettiin jo vanhentuneena. Ilmavoimat kuitenkin halusi tilata 11. tammikuuta 1935 päivätyn kirjeen mukaan Puolasta 15 lentokonetta, tyyppejä P.11c ja P.24, mihin puolalaiset vastasivat jo tarjouksella, mutta kauppoja ei syntynyt. Lopulta vain yhteen Fokker D.XXI :een, FR-76:een, asennettiin kaksi 20 mm:n tykkiä. Talvisodan kestäessä 18. tammikuuta 1940 kone kuitenkin vietiin huoltoon tykkien poistamista varten, koska tykkien rekyylin aiheuttama tärinä teki ampumisesta epätarkkaa päinvastoin kuin jos yksi tykki olisi ampunut potkurinakselin navan läpi.

Toukokuussa 1936 todettiin Neuvostoliiton esittelevän TB-3:n seuraajaksi uutta SB-2-pommikonetta, mutta sen ei uskottu ehtivän laajaan sarjavalmistukseen kuin 2-3 vuoden kuluessa ja muodostavan uhkakuvan vasta myöhemmin. Neuvostoliitto kuitenkin ryhtyi käyttämään SB-2:ia Espanjan sisällissodassa jo samana vuonna. Fokker D.21 oli SB-2:a hitaampi, osaksi koska siinä oli kiinteä laskuteline.

Suomen ilmavoimat oli konetyypin ensimmäinen käyttäjä ostaessaan seitsemän konetta 18. marraskuuta 1936. Koneet toimitettiin Amsterdamista 12. lokakuuta 1937 siivet irrotettuina kahden koneen konteissa. Ne saapuivat perille 4.-13. marraskuuta. Koneiden sarjanumerot olivat 5438–5444, Suomessa niiden tunnusnumeroiksi tulivat FR-76–FR-82.

Ilmavoimat tilasi 7. huhtikuuta 1937 14 Fokkeria Valtion lentokonetehtaalta Tampereelta, joka toimitti ns. II-sarjan koneet 11. marraskuuta 1938 – 18. maaliskuuta 1939. Niiden tunnusnumerot olivat FR-83–FR-96.

Suomen hallitus hankki 15. kesäkuuta 1937 rajoittamattoman lisenssin Fokkereitten valmistamiseen ja tilasi 21 III-sarjan konetta Valtion lentokonetehtaalta. Koneet toimitettiin 16. maaliskuuta – 27. heinäkuuta 1939 ja niiden tunnusnumeroiksi tulivat FR-97–FR-117.

9. huhtikuuta 1939 tilattiin 50 IV-sarjan Fokkeria Pratt & Whitney R-1535 Twin Wasp Junior -moottoreilla varustettuna, koska Mercury-moottorit tarvittiin Blenheim-pommikoneisiin. Kaikki koneet yhtä lukuun ottamatta toimitettiin ennen jatkosotaa. Niiden tunnusnumerot olivat FR-118–FR-167.

Lentokone	Nopeus	Tykit	Konekiväärit
pommikone TB-3	300 km/h		4 x 7,62 mm
pommikone SB-2	424 km/h		3 x 7,62 mm
hävittäjä D.21	418 km/h		4 x 7,92 mm
hävittäjä I-15	360 km/h		4 x 7,92 mm
hävittäjä I-153	428 km/h		4 x 12,7 mm
hävittäjä I-16	463 km/h	2 x 20,0 mm	2 x 7,62 mm

[muokkaa] Fokkerit talvi- ja jatkosodassa

Fokkerit olivat talvisodan syttyessä Suomen ilmavoimien ainoita ajanmukaisia hävittäjäkoneita. Ne kantoivat päävastuun Suomen hävittäjätorjunnasta koko talvisodan ajan, vaikka uusia hävittäjiä pyrittiin hankkimaan maahan sodan aikana kaikilta mahdollisilta tahoilta. Fokker oli ketterä hävittäjä ja selvisi varsin hyvin Neuvostoliiton talvisodan aikaisista Tsaikka (Polikarpov I-15) ja Rata (Polikarpov I-16) -hävittäjistä. Suomen ilmavoimien kapteeni G. E. Magnusson lensi yhdeksän koelentoa Fokker FR-76:lla 27. – 31. elokuuta 1937, ja huomasi että Fokkerilla oli mahdollista irrottautua ilmataistelusta nopeampia hävittäjiä vastaan syöksymällä, mikä osoittautui tärkeäksi tiedoksi taistelussa neuvostohävittäjiä vastaan.

Ilmavoimien käytössä talvisodassa olleet 40 Fokker-hävittäjää saavuttivat 127 ilmavoittoa, ainoastaan yhdeksän oman koneen tappioin.

Katso myös: Lentolaivue 24, Luettelo Lentolaivue 24:n ilmavoitoista ja sotatoimitappioista

Jatkosodan aikana alitehoinen ja kevyesti aseistettu Fokker ei pärjännyt enää taistelussa Neuvostoliiton uusimpia ja tehokkaimpia hävittäjiä vastaan. Vanhentunutta konemallia käytettiin pääasiassa lentotiedusteluun. Tästä huolimatta suomalaislentäjät saavuttivat Fokker D.XXI-koneella 60 ilmavoittoa jatkosodan aikana.

[muokkaa] Museokoneita Suomessa

Keski-Suomen ilmailumuseossa on entisöitynä yksi kappale, FR-110. Kone entisöitiin Karjalan Lennostossa vuosina 1984–1989. Koneessa on käytetty osia FR-110:stä (runko), FR-81:stä (mm. potkuri, pienosia) ja FR-137:stä (rungon ja ohjaamon osia). Moottori saatiin Suomen ilmailumuseossa varastoituna olevasta Valmet Vihuri-koneesta (VH-25). FR-110 rakennettiin entisöinnin kuluessa käytännössä kokonaan uudestaan, mm. koneen siipi on kokonaan uustuotantoa. Entisöintiin kului noin 10 000 miestyötuntia.

[muokkaa] Käyttäjämaita

• Hollanti, Suomi, Tanska, Espanja

[muokkaa] Lähteet

• Raunio, Jukka: Lentäjän näkökulma II. J. Raunio, 1993. ISBN 951-96866-0-6 (nid.).
• Keski-Suomen ilmailumuseo

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Fighter Tactics Academy; Fokker D.XXI:s to Finland (englanniksi)
• Fokker D.XXI (hollanniksi)
• Keski-Suomen ilmailumuseon Fokker D.XXI