Evävakain
Wikipedia
Evävakain on merenkäynnissä laivan pitkittäisakselin ympäri tapahtuvaa kulmaliikettä eli keinuntaa vaimentava siipeä muistuttava uloke laivan pohjassa. Evävakaimet kiinnittyvät laivaan akselin välityksellä, jotta evän ja veden kohtaamiskulmaa säätävä tietokone voi käännellä evää keinunnan tahdissa. Evä synnyttää voiman, joka on vastakkaissuuntainen laivan keinumissuunnalle, jotta keinunta pysähtyisi. Yleisimmin niitä käytetään matkustaja- ja sotalaivoissa matkustusmukavuuden lisäämiseen.
Evävakaimet sijoitetaan pallekölien tavoin sivusuunnassa mahdollisimman kauas laivan painopisteestä, mikä käytännössä tarkoittaa niiden sijaitsevan palteen kohdalla laivan molemmilla sivuilla. Niitä on yksi tai kaksi, joskus kolme paria laivan pituussuuntaisen keskikohdan lähistöllä.
Toimintaperiaatteeltaan lentokoneen siipeä muistuttava, mutta vedessä liikkuva evä alkaa käytännössä toimia laivan nopeuden ylittäessä 14 solmua (26 km/h). Evän synnyttämä keinuntaa vaimentava voima on hydrodynaamisen nostevoiman ja vastusvoiman resultantti. Voiman suuruus riippuu keinunnan kulmanopeudesta, evän kohtauskulmasta veteen nähden ja laivan nopeudesta.
Halpaan palleköliin verrattuna evävakain on kallis, sillä se tarvitsee monimutkaisen ohjausjärjestelmän, joka säätää evän kohtaamiskulmaa. Evän kääntymistä ohjaava tietokone saa tiedon laivan keinunnasta pyörivän hyrrän, gyroskoopin avulla. Tavallisesti mitataan keinunnan kulman suuruutta, kulmanopeutta ja kulmanopeuden hidastumista tai kiihtymistä. Lisäksi tietokone tarvitsee tiedon laivan nopeudesta ja evävakaimen asennosta. Myös evään asennettuja venymäliuska-antureita saatetaan käyttää mittaamaan evään kohdistuvia voimia. Tietokone ohjaa evää kääntävää hydraulijärjestelmää yleensä niin, että evä kääntyy ääriasennosta toiseen alle kahdessa sekunnissa.
Koska evävakaimet ulottuvat laivan laitaa leveämmälle ja joskus myös perustason alapuolelle, ne rakennetaan sisäänvedettäviksi. Näin vältetään vauriot laituriin kiinnityttäessä ja jäissä ajettaessa. Yleensäkin evät ovat sisäänvedettyinä aina kun niitä ei tarvita, sillä ne lisäävät laivan vastusta. Evävakaimet valmistetaan komposiittimateriaaleista tai 6–9 millimetrin teräslevystä vesitiiviiksi ja ne pinnoitetaan korroosion estämiseksi. Niissä saattaa olla myös täytteenä polyuretaanisolumuovia estämässä veden sisäänpääsyä.
[muokkaa] Katso myös
- Vaimennustankki
[muokkaa] Lähteet
- Edward V. Lewis (editor) (1989): Principles of naval architecture, volume III, ISBN 0-939773-02-3
- A R J M Lloyd (1998): Seakeeping. Ship behaviour in rough weather, ISBN 0-9532634-0-1
- Jerzy Matusiak (1996): Laivan kelluvuus ja vakavuus. Otatieto 557, ISBN 951-672-236-9
- Nina Morgan (editor) (1990): Marine technology reference book, ISBN 0-408-02784-3
- Robert Taggart (editor) (1980): Ship design and construction, ISBN 0-9603048-0-0
