Ensimmäinen diadokkisota

Wikipedia

Ensimmäinen diadokkisota käytiin Aleksanteri Suuren seuraajien eli diadokkien välillä vuosina 322 eaa.–320 eaa.

Hallitsijaksi nimitetty Perdikkas meni naimisiin Aleksanterin siskon Kleopatran kanssa vuonna 322 eaa., vaikka olikin jo luvannut mennä naimisiin Antipatroksen tyttären Nikaian kanssa. Kleopatra oli Filippos II:n ja Olympiaan tytär ja hänen lapsistaan voisi tulla seuraavat kruununperilliset. Nykyinen kuningas Filippos III Arridaios oli syntynyt Filippokselle toisessa avioliitossa, mutta häntä pidettiin vähäjärkisenä. Myös Aleksanterin lapsi Aleksanteri IV oli vain puoliksi makedonialainen, koska hänen äitinsä oli baktrialainen Roksane.

Perdikkaan kasvava valta sai muut diadokit levottomiksi. Egyptin satraappi Ptolemaios oli jo aikaisemmin suunnitellut tehdä Egyptistä itsenäisen ja provosoi Perdikkasta sotaan. Kun Perdikkas lähetti Aleksanterin ruumiin haudattavaksi Makedoniaan joulukuussa 322 eaa., Ptolamaios sai kaapattua ruumiin itselleen sen perusteella että Aleksanteri olisi halunnut tulla haudatuksi "taivaallisen isänsä" Zeus Ammonin temppeliin.

Vuonna 321 eaa. Perdikkaan vastustajat solmivat liiton. Antipatros antoi tyttärensä Filan Kraterokselle ja Eurydiken Ptolemaiokselle. Nikaia, joka oli luvattu Perdikkaalle, meni naimisiin Lysimakhoksen kanssa.

Perdikkas päätti hyökätä Egyptiin ja lähetti samalla kreikkalaisen Eumeneen Kappadokiaan Antipatrosta ja Kraterosta vastaan. Aleksanteri Suuren entinen kirjuri Eumenes ei ollut ennen johtanut sotilaita ja hän saikin vastaansa Krateroksen, joka oli yksi kokeneimmista makedonialaisista kenraaleista. Kaikkien hämmästykseksi Eumenes kukisti Krateroksen, joka myös kuoli taistelussa.

Toukokuussa 320 eaa. Perdikkas yritti hyökätä Egyptiin, mutta ei onnistunut ylittämään Niiliä. Kun hänen armeijalleen kävi selväksi, ettei hänestä olisi Egyptin valloittajaksi, alkoi se kapinoida. Perdikkas yritti saada apua kenraaleiltaan Peithonilta, Antigeneelta ja Seleukokselta, mutta he päättivät murhata Perdikkaan ja lopettaa sodan.

Sodan päätyttyä valtakunta jaettiin uudelleen. Seleukoksesta tuli Babylonian satraappi, Peithonista Meedian satraappi ja Antigeneesta Elamin satraappi. Antipatroksesta tuli uusi hallitsija, jonka huostaan annettiin kuninkaat Filippos III ja Aleksanteri IV.

Sota syttyi kuitenkin uudelleen heti Antipatroksen kuoltua vuonna 319 eaa.