Cuauhtémoc
Wikipedia
Cuauhtémoc (myös Cuauhtemotzin, Quauhtemoc; 1502–1525) (nahuatlin kielestä: Cuāuhtemōc, ”laskeutuva kotka”) oli Montezuma II vävy ja sisarenpoika sekä atsteekkivaltakunnan viimeinen hallitsija. Cuauhtémoc nousi atsteekkien johtajaksi hieman yli 20-vuotiaana Montezuman lyhytaikaisen seuraajan, Cuitláhuacin, kuoltua espanjalaisten tuomaan isorokkoon. Jo valtaan noustessaan Cuauhtémocilla oli kansan tuki takanaan, heidän tuntiessa miehen suurena soturina ja pätevänä johtajana, tämä oli eräs seikoista joka erotti hänet monista edeltäjistään.
Cuauhtémocin valtakausi kesti vain muutaman kuukauden. Onnistuneesti ajettuaan espanjalaiset valloittajat Tenochtitlanista, nääntyneet ja tautien riivaamat atsteekit eivät pystyneet pysäyttämään espanjalaisten ja alueen kostonhimoisten intiaaniheimojen muodostamaa hyökkäystä ja kolmen kuukauden piirityksen jälkeen Tenochtitlanin ja samalla koko atsteekkivaltion oli annettava periksi vuonna 1521.
Vaikkakin Cuauhtémocin valtakausi johti atsteekkien tuhoon, ei miehen tarina lopu täydelliseen häväistykseen. Cortez antoi kuninkaallinen rahastonhoitajansa Aldreten kiduttaa Cuauhtémocia tulella monen päivän ajan toivoen kuninkaan paljastavan atsteekkien uskotut salaiset kultavarastot. Kidutus ei kuitenkaan tuottanut minkäänlaista tulosta ja Cuauhtémoc itsepintaisesti kiisti kultavarastojen olemassaolon. Tajuttuaan miehen järkkymättömyyden Cortez otti Cuauhtémocin muun atsteekkiaatelin ohella omiin joukkoihinsa peläten espanjalaisten lähdön jälkeistä atsteekkikansannousua, myöhemmin Cortez teloitutti hänet muinaisen Maya-kaupungin temppeliaukiolla nykypäivän Hondurasissa vuonna 1525.
Nykypäivän Meksikossa Cuauhtémoc on loppuaikojen atsteekkikeisareista arvostetuin pitkälti hänen periksiantamattomuutensa ja järkkymättömän rehellisyytensä takia. Huomattavaa on myös se, että siinä missä Cuauhtémocille on pystytetty Meksikoon lukuisia patsaita, ei valloittaja Hernando Cortezille ole pystytetty ainoakaan.