Clodt von Jürgensburg

Wikipedia

Clodt von Jürgensburg -suvun vaakuna

Clodt von Jürgensburg (ven. Клодт фон-Юренсбург) oli venäläinen, alun perin baltiansaksalainen, vapaaherrallinen aatelissuku.^[1] Alun perin Westfalenilaisen Clodt-suvun baltilaisen haaran kantaisä Roleff Clodt muutti Tallinnaan vuonna 1515. Von Jürgensburg viittaa Jürgensburgin linnaan n. 80 km Riiasta itään. Roleffin poika Jodokus Clodt von Jürgensburg sai linnan kuningas Sigismundin kanslerilta Gotthard Kettleriltä vuonna 1561.

[muokkaa] Suvun jäseniä

Gustav Adolf Clodt von Jürgensburg (1621 - 1681), maamarsalkka Liivinmaalla
Johan Adolf Clodt von Jürgensburg (1658 - 1720), Riian komendantti Suuren Pohjan sodan aikana, vapaaherra vuodesta 1714.
Karl Clodt von Jürgensburg (Karl-Gustav) (1765–1822), eversti, otti osaa vuoden 1812 isänmaalliseen sotaan;
Vladimir Clodt (1803–1882), matematiikan professori, kenraali, Venäjän armeijan esikunnan piirustusosaton päällikkö, Karlin poika
Pjotr Clodt von Jürgensburg (Pjotr Karlovitš Clodt, 1805–1867), venäläinen kuvanveistäjä, Karlin poika
Mihail Petrovitš Clodt (1835–1914), venäläinen taiteilija, Peredvižnikin jäsen; Pjotr Karlovitšin poika
Konstantin Clodt (1807–1879), kenraalimajuri, puupiirtäjä, Karlin poika^[2]
Mihail Konstantinovitš Clodt (1832–1902); realisti taidemaalari; Konstantinin poika
Elisabeth Järnefelt (1839–1929), Konstantinin tytär, August Aleksander Järnefeltin puoliso, Arvid, Erik ja Armas Järnefeltin sekä Aino Sibeliuksen äiti
Nikolai Clodt (1865–?) taidemaalari, Konstantinin pojanpoika
Jevgeni Clodt (1866–1934), taidemaalari ja kultaseppä, Konstantinin pojanpoika
Pjotr Mihailovitš Clodt (1903–1942) taidemaalari, Mihail Petrovitšin poika