Antonios Suuri
Wikipedia
Pyhä Antonios Suuri (n. 253–358) eli erakkona Egyptissä 300-luvulla. Häntä pidetään luostarijärjestelmän ja ensimmäisen varsinaisen kristillisen luostarin perustajana.
Antonios oli syntyisin varakkaasta egyptiläisestä perheestä ja hän aikanaan päätti kirjaimellisesti noudattaa Jeesuksen sanoja luopua omaisuudestaan, antaa ne köyhille ja seurata Jeesusta. Antonios vetäytyi erämaahan yksinäisyyteen mietiskelemään, rukoilemaan ja palvelemaan Jumalaa. Hän majaili tyhjissä haudoissa ja hänen luonaan vieraili paljon ihmisiä tapaamassa ja saamassa elämänohjeita.
Vuosien saatossa Antonioksen maine erakkona lisääntyi ja hänen luokseen saapui toisia erakkoja pyrkien elämään Antonioksen antaman esimerkin mukaisesti. Erakkoelämästä tuli yhä suositumpaa. Erakot perivät alkukirkon marttyyrien kunnioituksen ja heidän askeettista elämäntapaansa pidettiin kristillisyyden korkeimpana muotona. Näin syntyi luostarilaitos.
Luostarit olivat alkuun vain majoja, mutta vuosikymmenien ja -satojen kuluessa ne ovat kasvaneet ja muuttuneet suuriksi laitoksiksi ja valtaviksi instituutioiksi.
[muokkaa] Katso myös
[muokkaa] Aiheesta muualla
