Altailaiset kielet
Wikipedia
Altailainen kielikunta on oletettu kielikunta, joka sisältää kuutisenkymmentä kieltä, joita puhuu äidinkielenään noin 170 miljoonaa ihmistä, pääosin Turkissa, Keski-Aasiassa ja Kaukoidässä. Kielikunnan olemassaoloa ei hyväksytä varauksetta. Turkkilaiset, mongoli-, ja tunguusikielet ovat kyllä monilta osin toistensa kaltaisia, mutta nykyään useimmat asiaan perehtyneet kielitieteilijät arvelevat kielten yhtäläisyyksien johtuvan pitkään jatkuneesta keskinäisestä kanssakäymisestä.
Kielikunta voidaan jakaa edelleen:
- turkkilaisiin kieliin (eli turkkilais-tataarilaisiin kieliin)
- mongolilaisiin kieliin
- tunguusikieliin (eli mantšulais-tunguusilaisiin kieliin).
Myös japanin, korean ja ainun on esitetty lukeutuvan altailaisiin kieliin.
Jossain määrin altailaiset kielet muistuttavat myös uralilaisia kieliä (kuten suomea ja unkaria), ja on ehdotettu niiden niputtamista uralilais-altailaiseksi suurkielikunnaksi tai pääjaksoksi. Tätä uralilais-altailaista hypoteesia ei kuitenkaan nykyisin juuri kannateta. Altailaiset kielet ovat myös osa nostraattista hypoteesia.
Turkkilaiset kielet
altai | azeri | baškiiri | dolgaani | gagauzi | hakassi | haladši | jakuutti | karaiimi | karakalpakki | karatšai-balkaari | kaškai | kazakki | kirgiisi | krimintataari | kumykki | nogai | salaari | šoori | tataari | tofa | tšuvassi | turkki | turkmeeni | tuva | uiguuri | urumi | uzbekki
Mongolilaiset kielet
burjaatti | daguuri | kalmukki | mogoli | mongoli | monguori | paomgan | santa
Tunguusikielet
eveeni | evenki | mantšu | nanai | negidaali | orokki | orotši | udege | ultša