ABM
Wikipedia
ABM (Anti-Ballistic Missile, joka usein usein kirjoitetaan suomeksi ABM-ohjus) on ohjustentorjuntaohjus. Mikään nykyään kehitetyistä ABM-ohjuksista ei ole 100%.n tehokas. ABM-ohjuksien käyttöä rajoitettiin tuntuvasti Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä 1972, se salli vain yhden 100 ohjukseen järjestelmän puolustamaan yhtä kohdetta. Käytännössä tämä teki ABM:t turhiksi. Mutta Yhdysvallat vetäytyi sopimuksesta kesäkuussa 2002, koska halusi puolustusykyä Pohjois-Korean tapaisia "rosvovaltioita" vastaan. Lyhyen kantaman taktisia ohjuksia vastaan on kehitetty Patriotin kaltaisia järjestelmiä, jotka ovat tehokkaita, mutta eivät sovellu nopeiden mannertenvälisten ohjusten torjuntaan.
[muokkaa] ABM-ohjukset
Yhdysvallat kehitteli ABM-järjestelmää 1950-1960-luvuilla muun muassa Nike Zeus -ohjuksen pohjalta. Lopulta päädyttiin Sentinel/Safequard-järjestelmään, jossa oli korkealle ja kaus kantava suurelle ydinkärjellä varustettu LIM-49A Spartan jonka toiminta-alue on 200 km, ja nopea, lyhyellä ajalla kiihtyvä, lyhyen kantaman pieniydinkärkinen Sprint-ohjus. Spartan perustui Nike-X-(tarkemmin Nike Zeus B) ohjukseen. Sprint oli luotettava, nopeasti kiihtyvä, 5s:ssä 100 g:n kiihtyvyydellä 10-kertaiseen äänen nopeuteen. Ohjus kykeni torjumaan alle 15 sekunnissa 5-30 km korkeudessa olevan ohjuksen. Sen taistelukärkenä oli neuronipommi, jonka oli tarkoitus tuhota maata kohti putoava ydinkärki paineella, lämmöllä tai neutronisäteilyllä. Sprintin parannettua painosta Sprint II:ta ei kehitetty valmiiksi.
Venäläiset loivat Moskovan ympärille 1964 mennessä oman A-35 Galosh eli SH-01/ABM-1-järjestelmänsä.He kehittelivät järjestelmää myöhemmin siirtyen 1984 kaksiportaiseen torjuntaohjusjärjestelmään A-135 joka pohjautui pitkän kantaman Gorgoniin (SH-11/ABM-4) ja lyhyen kantaman Gazelleen (SH-08/ABM-3 eli 53T6). Tämä muistuttaa USA:n Spartan-Sprint-järjestelmää. USA:n nykyinen järjestelmä on nimeltään GMD. On kehitelty torjuntaohjuksia lyhyen kantaman ohjuksia vastaan, muun muassa USA:n Patriot PAC-3 (MIM-014 Patriot) ja Israelin Arrow. Lyhyen kantaman ohjustentorjuntajärjestelmät eivät voi torjua ICBM:iä, koska ne ovat niille liian nopeita. Lyhyen kantaman rajatorjuntanopeus voi olla noin 3 km/s, mannertenvälisen ohjuksen nopeus on luokkaa 7,9 km/s.
