Wiipurilainen Osakunta

Wikipedia

Wiipurilainen Osakunta
vaakuna kanta-alue
Perustettu	1653
Inspehtori	Vesa Majamaa
Jäsenten lukumäärä	n. 170
Osoite	Liisankatu 17 B 13 00170 Helsinki
Puhelinnumero	09 135 2429
Kotisivut	wio.osakunta.fi
Helsingin yliopiston osakunnat
Nylands |  Eteläsuomalainen |  Savolainen |  Karjalainen |  Hämäläis |  Keskisuomalainen |  Kymenlaakson |  Åbo |  Varsinaissuomalainen |  Satakuntalainen |  Wiipurilainen |  Östra Finlands |  Etelä-Pohjalainen |  Vasa |  Pohjois-Pohjalainen

Wiipurilainen Osakunta (WiO) on vuonna 1653 perustettu Helsingin yliopistossa toimiva osakunta. WiO on suomenkielisistä osakunnista vanhin. Wiipurilaisen osakunnan kanta-alue on Etelä-Karjalan maakunta.^[1]

Sisällysluettelo 1 Historia 2 Jäsenet 3 Toiminta 3.1 Kerhot 4 Yhteydet muihin opiskelijajärjestöihin 4.1 Ystävyysosakunnat Suomessa 4.2 Ystävyysosakunnat Ruotsissa 4.3 Ystävyysosakunnat Virossa 5 Henkilöitä 5.1 Tunnettuja osakuntalaisia 6 Katso myös 7 Aiheesta muualla 8 Lähteet

[muokkaa] Historia

Wiipurilaisen Osakunnan perustamisvuodeksi katsotaan 1653 jolloin professori Martti Stodius nimitettiin inspehtoriksi valvomaan ylioppilaiden käytöstä Turun akatemiassa. Valvottavanaan hänellä oli Wiburgenses, jolla nimellä kaikkia itäsuomalaisia opiskelijoita pitkään kutsuttiin.

Osakuntaa ei haitannut se, että suuri osa sen kanta-alueesta kuului Vanhaan Suomeen, alueeseen, joka oli Uudenkaupungin ja Turun rauhoissa luovutettu Venäjälle. Vuoden 1812 alussa Vanha Suomi yhdistettiin Suomen suuriruhtinaskunnan kanssa. Tämän vuoksi osakunnan vuosijuhlapäiväksi valittiin 5. maaliskuuta. Vuonna 1819 osakunnan alueeseen liitettiin Viipurin läänin ohella suuri osa Savoa ja Pohjois-Karjalaa. Osakuntaan liittyivät myös kotipaikkansa perusteella Inkeriläiset ja muut Venäjältä tai Baltiasta kotoisin olevat ylioppilaat.

Yliopiston siirryttyä Helsinkiin päätettiin suurimmat osakunnat jakaa pienemmiksi, jotta ylioppilaiden valvonta helpottuisi. Niinpä vuonna 1833 Wiipurilaisesta Osakunnasta erotettiin Savo-Karjalainen osakunta. Myöhemmin osakunnasta erosivat ruotsinkieliset ylioppilaat muodostaen Östra Finlands nationin ja kymenlaaksolaiset muodostaen Kymenlaakson osakunnan. Suurin kanta-alueen pienennys tapahtui kuitenkin Suomen luovutettua alueita Neuvostoliitolle. Tämän johdosta osakuntaan liittyvät ylioppilaat ovat nykyisin kotoisin pääasiallisesti nykyisestä Etelä-Karjalasta Lappeenrannasta Parikkalaan sekä siirtokarjalaisten jälkeläisiä ympäri Suomea.

Osakuntalaitos hajotettiin valtiolle vaarallisena vuonna 1853. Wiipurilainen osakunta jatkoi kuitenkin toimintaansa epävirallisena toveripiirinä vuoteen 1868 asti, jolloin osakuntatoiminta jälleen laillistettiin. Vuonna 1850 ideoidun Viipurin pamauksen muiston juhlimisen traditio kehittyi juuri epävirallisena kautena. Nykyään Viipurin pamausta juhlitaan osakunnassa vuosijuhlan rinnalla.

1900-luvulla Wiipurilainen osakunta kunnostautui kotiseudun tutkimustyössä. Osakuntalaiset kuuluivat aktiivisesti Akateemiseen Karjala-Seuraan. Osakunnan kuoro, Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat, perustettiin vuonna 1930.

Osakunta kokoontui alun perin yliopistolla tai inspehtorin kotona, mutta jo Turun aikoihin osakunnalla tiedetään olleen huoneisto, sillä osakunnalla oli jo tuolloin kirjasto. Helsingissä osakunta sai käyttöönsä tai vuokrasi huoneistoja Ylioppilastalon valmistumiseen saakka. Vuonna 1911 osakunta muutti Uuteen ylioppilastaloon. Vuodesta 1972 Wiipurilainen Osakunta on toiminut Liisankadulla Helsingin Kruununhaassa samoissa tiloissa Karjalaisen Osakunnan ja Kymenlaakson Osakunnan kanssa Karjalaisten talossa. Osakunnat pystyvät nykyisin käyttämään tilojaan vain rajoitetusti naapurien valitusten vuoksi. Helsingin yliopiston ylioppilaskunta päätti maaliskuussa 2006 siirtää Liisankadun osakunnat 210 m²:n tiloihin Kolmanteen Ylioppilastaloon jonka on määrä valmistua vuonna 2008 Leppäsuolle Kamppiin. ^{[2] [3]}

Wiipurilaisen Osakunnan inspehtorina on vuodesta 1994 eteenpäin toiminut professori Vesa Majamaa.^[4]

[muokkaa] Jäsenet

Osakunnan täysjäseniksi voivat liittyä Helsingin yliopistossa opiskelevat henkilöt. Muissa Helsingin seudun korkeakouluissa tai ammattikorkeakouluissa opiskelevat henkilöt voivat liittyä osakunnan ulkojäseniksi. Liittyminen ei edellytä kotiseututaustaa osakunnan kanta-alueella mutta usealla taustaa on. Osakunnan nauhan värit ovat puna-kelta-sininen. Jäseniä WiOlla on noin 170.

[muokkaa] Toiminta

Wiipurilaisen Osakunnan tarkoituksena on yhdistää eteläkarjalaiset ja siirtokarjalaista sukujuurta olevat ylioppilaat sekä vaalia karjalaista kulttuuria ja vanhan äitikaupunkinsa Viipurin henkeä. Osakunta pyrkii herättämään osakuntalaisissa kiinnostusta maakunnallisiin, yhteiskunnallisiin ja kansainvälisiin asioihin, edistämään jäsentensä monipuolista, viihtyisää ja kehittävää harrastustoimintaa sekä parantamaan heidän sosiaalisia olojaan.^[5]

Osakuntalehti Willi ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi julkaistaan fuksi- ja abi- erikoisnumerot. Lehden painos on noin 300.^[6]

[muokkaa] Kerhot

• Wiipurilaisen Osakunnan Laulajat
• Wiipurilaisen Osakunnan Soittajat
• ÄLY, eli Ääntä ja Lihaa -yhdistys. Kaikki osakunnan naispuoliset jäsenet kuuluvat ÄLYyn ja sen pääasiallisena tehtävänä on järjestää osakunnan miespuolisille jäsenille vuosittaiset herrapäivälliset. Osakunnan miehet järjestävät vastaavasti daami-illalliset. Järjestää myös ekskursioita ja kulttuuriretkiä.
• Kotiseutukerho
• Kyykkäkerho
• Seniores Wiburgenses, aktiivisen osakuntatoimintansa lopettaneiden kerho.

[muokkaa] Yhteydet muihin opiskelijajärjestöihin

[muokkaa] Ystävyysosakunnat Suomessa

• Kymenlaakson osakunta
• Turun yliopiston savo-karjalainen osakunta
• Östra Finlands Nation

[muokkaa] Ystävyysosakunnat Ruotsissa

• Sydskånska Nationen i Lund
• Västmanlands-Dala Nation i Uppsala

[muokkaa] Ystävyysosakunnat Virossa

• Korporatsioon Amicitia
• Korporatsioon Revelia

[muokkaa] Henkilöitä

[muokkaa] Tunnettuja osakuntalaisia

• Matthias Calonius
• Adolf Ivar Arwidsson
• Gabriel Rein
• Eliel Saarinen
• Otto Donner
• Riitta Uosukainen (kunniajäsen)
• Arvi Lind

[muokkaa] Katso myös

• Osakunta
• Kymenlaakson Osakunta
• Karjalainen Osakunta

[muokkaa] Aiheesta muualla

Wiipurilaisen Osakunnan kotisivut

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Wiipurilainen Osakunta: Wiipurilainen Osakunta - säännöt Viitattu 29.9.2007.
2. ↑ Kuivalainen, Ilkka: WiO - Historia 16.2. 2005. Wiipurilainen Osakunta. Viitattu 1.7. 2007.
3. ↑ Mäkinen, Esa: Vain muutaman neliön tähden. Ylioppilaslehti, 2006, nro 6. Artikkelin verkkoversio.
4. ↑ PYP: Vesa Majamaan esittely 2003. Professorit yliopiston puolesta -vaaliliitto konsistorivaalissa 2003. Viitattu 9.7. 2007.
5. ↑ Wiipurilaisen osakunnan säännöt (1§) 20.5. 2003. Wiipurilainen Osakunta. Viitattu 1.7. 2007.
6. ↑ Willi 2.4. 2007. Wiipurilainen Osakunta. Viitattu 9.7. 2007.