Valkopeippi
Wikipedia
| Valkopeippi | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Lamium album L. |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
 Valkopeippi Wikispeciesissä |
Valkopeippi (Lamium album) on huulikukkaisiin kuuluva monivuotinen kasvi. Lajinimi album tarkoittaa valkoista. Valkopeippi kasvaa noin puolen metrin korkuiseksi, ja nuorena se on hyvinkin samannäköinen kuin nokkonen; lehdet ovat samanmuotoiset ja sijaitsevat samaten vastakkaisesti. Varsi on myös nelisärmäinen ja karvat harvasti. Englanniksi kasvin nimi on White dead-nettle, eli valkoinen kuollut nokkonen, koska sillä ei ole poltinkarvoja - eli se ei voi pistää.
Valkopeippiä tavataan Etelä-Suomessa, mutta ei juurikaan pohjoisempana. Se kasvaa typpipitoisessa maassa, aivan kuten nokkonenkin. Valkopeipin siemenet säilyttävät itävyytensä hyvin kauan. Kuivatuista valkopeipin kukista ja lehdistä keitetty tee sopii kuukautiskipujen hoitoon, Keski-Euroopassakin valkopeippiä on käytetty rohdoskasvina. Nokkoskeittoa tehdessä pataan voi laittaa mukaan myös valkopeippiä, sillä se on myrkytön, mutta ravintoarvoltaan se ei ole nokkosen luokkaa.
Valkopeipin erottaa nokkosesta lehtien rakenteen, kukintojen ja mehevämmän, helpommin katkeavan varren perusteella. Valkopeippiä kasvaa usein nokkosten joukossa. Valkopeipistä voidaan myös valmistaa keltaista väriä.
