Tykkitorni

Wikipedia

Tykkitorni on yleensä panssarilevyillä suojattu erillinen rakennelma, johon voidaan sijoittaa erilaisia ja -kokoisia tykkejä.

Tavallisimmin tykkitorni on panssaroitu erikoisteräksestä tehdyillä levyillä, jotka on lisäksi asennettu määrättyyn kaltevuuskulmaan, jotta siihen osuvat ammukset kimpoaisivat sivuun. Tykkejä voi olla useitakin, tavallisin määrä on yhdestä kahteen.

Tärkeä ominaisuus on se, että tykkitornia voidaan käännellä erityisen kääntölaitteen avulla vaakasuunnassa. Tämä lisää sen käyttökelpoisuutta olennaisesti kasemattiin verrattuna. Laivoissa siirryttiin jo 1800-luvulla kasemateista tykkitorneihin: kannelle asennettuihin tykkitorneihin voitiin asentaa suurempia tykkejä vaarantamatta aluksen vakautta kuin kyljissä oleviin kasematteihin. Tässä kohdin käsitykset vaihtelivat oikeastaan valtioittain, mutta tykkitornin ylivertaisuus tuli tositilanteissa ilmi niin selkeästi, että sen läpimurto oli lopulta muotoseikka.

Myös panssarivaunuissa tykkitorni syrjäytti jo Ensimmäisen maailmansodan alussa alkuperäisen kylkeen asennetun kasematin; vaunun liikkuvuus ja tasapaino paranivat olennaisesti ja painopistekohdalle sijoitettu tykki saattoi olla suurempi kuin alkuperäinen.

Suomalaiset ovat yhdistäneet panssarivaunut ja rannikkotykistön: eräs nykyisen rannikkopuolustuksen merkittävimpiä aseita on 100 mm tornikanuuna, joka on oikeastaan Venäjältä ostettu T-55-panssarivaunun tykkitorni; tornit ostettiin suoraan tehtaalta ilman vaunuosaa ja asennettiin kallioon louhitun bunkkerin päälle. Järjestelmä on osoittautunut käyttökelpoiseksi.

Suomessa on lisäksi säilynyt eräs maailman harvoista 305 mm kaksoistykkitorneista; se on sijoitettu Kuivasaareen Helsingin edustalle ja tasavuosi-itsenäisyyspäivinä sillä ammutaan kunnialaukauksia.

Maalle, tavallisimmin rannikkotykistöön, sijoitetuissa tykkitorneissa on yleensä oma itsenäinen varastotilansa ja tarvittaessa myös varavoimanlähde, jotta yksikkö toimii myös päävirran katketessa.

[muokkaa] Lähteet

• Ove Enqvist: Isosaari ja Kuivasaari
• Ove Enqvist - Mikko Härö: Varuskunnasta maailmanperinnöksi - Suomenlinnan itsenäisyysajan vaiheet