ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Sojuz (kantoraketti) – Wikipedia

Sojuz (kantoraketti)

Wikipedia

Sojuz-kantoraketti
Sojuz-kantoraketti
Sojuz-kantorakettia kuljettiin 29. lokakuuta 2000 Baikonurissa laukaisualustalle. Se vei avaruuteen Sojuz TM-31 avaruusaluksen. Aluksen miehistö oli: päällikkö Juri Gidzenko (Venäjän avaruusjärjestö), Sergei Krikaljov (Venäjän avaruusjärjestö) ja William Shepherd (NASA).
Sojuz-kantorakettia kuljettiin 29. lokakuuta 2000 Baikonurissa laukaisualustalle. Se vei avaruuteen Sojuz TM-31 avaruusaluksen. Aluksen miehistö oli: päällikkö Juri Gidzenko (Venäjän avaruusjärjestö), Sergei Krikaljov (Venäjän avaruusjärjestö) ja William Shepherd (NASA).

Sojuz-kantoraketti (ven. Союз, suom. Liitto) perustuu neuvostoliittolaisen rakettisuunnittelijan Sergei Koroljovin R-7-ydinohjukseen, jonka ensilento oli elokuussa 1957. Saman ohjuksen kantorakettiversio kuljetti Sputnik-satelliitin avaruuteen 4. lokakuuta 1957. Sojuzin edeltäjä oli myös Vostok-kantoraketti, joka perustui 8K74 eli R-7a-ohjukseen. Sojuzista tuli pääasiallinen Neuvostoliiton miehitetyn Sojuz-avaruusaluksen kantoraketti. Sojuz-nimellä tämä kantoraketti otettiin käyttöön vuonna 1966. 1980-luvun alussa Sojuz-raketteja valmistettiin parhaimmillaan 60 kappaletta vuodessa.

Sojuz-rakettia käytetään Sojuz-aluksen lisäksi myös Progress-huoltoaluksen (huoltanut mm. ISS- avaruusasemaa) laukaisuun. Sillä on laukaistu myös suuri määrä satelliitteja.

Sojuz oli alun perin kolmivaiheinen kantoraketti. Molnija-versiossa on neljäs rakettivaihe. Uudempi versio on nimeltään Sojuz U. 1990-luvun alussa rakettia uudistettiin ja siihen päätettiin ottaa Fregat-niminen ylin vaihe. Fregat on NPO Lavotškin-yhtiön kehittämä, se oli käytössä jo 1988 laukaistuissa Phobos-luotamissa. Tämä pystyisi nostamaan 1350 kg hyötykuorman GTO-radalle. Vuonna 1997 Starsem myi ESA:lle Cluster-satelliittien laukaisemiseen kaksi Sojuz-Fregat-kantorakettia. Sojuz U-versiosta on kehitetty versiota 2-1a. Sen ensimmäinen laukaisu tapahtui 8. marraskuuta 2004 Plesetskistä. Siinä on digitaalinen lennonohjausjärjestelmä ja siihen voidaan asentaa isompi nokkakartio. Seuraava versio on 2-1b, johon tulee voimakkaampi kolmannen vaiheen moottori, RD-0124 (ajoaineena on kerosiini ja nestehappi). Se pystyy laukaisemaan Kourousta 3000 kg satelliitin GTO-radalle.

Rakettilaukaisuja myyvät venäläinen TSeEsKAbe ja venäläis-ranskalainen Starsem-yhtiö.

Sojuz-raketteja laukaistaan sekä Baikonurin kosmodromilta Kazakstanista että Plesetskin kosmodromilta Venäjältä. Raketit valmistetaan Samarassa Venäjällä.

Harvinainen epäonnistuminen tapahtui 15. lokakuuta 2002, kun Sojuz U räjähti tuhoten kyydissään olleen Foton-M-satelliitin 29 sekuntia laukaisun alusta. Yksi ihminen kuoli ja kahdeksan ihmistä loukkaantui onnettomuudessa.

Sojuzista tuli Columbia-avaruussukkulan tuhouduttua 1. helmikuuta 2003 myös amerikkalaisten astronauttien kulkuväline kansainväliselle avaruusasemalle. Sojuz/ST-raketista tulee ESAn kantoraketti vuonna 2007, jonka jälkeen sitä laukaistaan myös Guyanan avaruuskeskuksesta.

[muokkaa] Laukaisuja

Arianespace-yhtiön kautta myytyihin laukaisuihin kuuluu:

  • 28.12.2003, Sojuz/Fregat, AMOS 2 (Starsem-yhtiö mukana laukaisussa)
  • 14.8.2005, Sojuz/Fregat, Galaxy 14-tietoliikennesatelliitti

Vuoden 2007 Le Bourgetin lentonäyttelyssä Venäjän avaruusjärjestö, Euroopan avaruusjärjestö ja Arianespace sopivat 19. kesäkuuta ensimmäisistä neljästä Kourousta tehtävästä Sojuz-laukaisusta. Ensimmäinen Sojuz ST-laukaisu tapahtuu ennen maaliskuuta 2009. Sojuz-laukaisutorni on Sinnamarissa, 10 kilometriä pohjoiseen Ariane 5-laukaisutornista. (Lähde:[1])

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sojuz.


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -