Sojuz (kantoraketti)
Wikipedia
Sojuz-kantoraketti (ven. Союз, suom. Liitto) perustuu neuvostoliittolaisen rakettisuunnittelijan Sergei Koroljovin R-7-ydinohjukseen, jonka ensilento oli elokuussa 1957. Saman ohjuksen kantorakettiversio kuljetti Sputnik-satelliitin avaruuteen 4. lokakuuta 1957. Sojuzin edeltäjä oli myös Vostok-kantoraketti, joka perustui 8K74 eli R-7a-ohjukseen. Sojuzista tuli pääasiallinen Neuvostoliiton miehitetyn Sojuz-avaruusaluksen kantoraketti. Sojuz-nimellä tämä kantoraketti otettiin käyttöön vuonna 1966. 1980-luvun alussa Sojuz-raketteja valmistettiin parhaimmillaan 60 kappaletta vuodessa.
Sojuz-rakettia käytetään Sojuz-aluksen lisäksi myös Progress-huoltoaluksen (huoltanut mm. ISS- avaruusasemaa) laukaisuun. Sillä on laukaistu myös suuri määrä satelliitteja.
Sojuz oli alun perin kolmivaiheinen kantoraketti. Molnija-versiossa on neljäs rakettivaihe. Uudempi versio on nimeltään Sojuz U. 1990-luvun alussa rakettia uudistettiin ja siihen päätettiin ottaa Fregat-niminen ylin vaihe. Fregat on NPO Lavotškin-yhtiön kehittämä, se oli käytössä jo 1988 laukaistuissa Phobos-luotamissa. Tämä pystyisi nostamaan 1350 kg hyötykuorman GTO-radalle. Vuonna 1997 Starsem myi ESA:lle Cluster-satelliittien laukaisemiseen kaksi Sojuz-Fregat-kantorakettia. Sojuz U-versiosta on kehitetty versiota 2-1a. Sen ensimmäinen laukaisu tapahtui 8. marraskuuta 2004 Plesetskistä. Siinä on digitaalinen lennonohjausjärjestelmä ja siihen voidaan asentaa isompi nokkakartio. Seuraava versio on 2-1b, johon tulee voimakkaampi kolmannen vaiheen moottori, RD-0124 (ajoaineena on kerosiini ja nestehappi). Se pystyy laukaisemaan Kourousta 3000 kg satelliitin GTO-radalle.
Rakettilaukaisuja myyvät venäläinen TSeEsKAbe ja venäläis-ranskalainen Starsem-yhtiö.
Sojuz-raketteja laukaistaan sekä Baikonurin kosmodromilta Kazakstanista että Plesetskin kosmodromilta Venäjältä. Raketit valmistetaan Samarassa Venäjällä.
Harvinainen epäonnistuminen tapahtui 15. lokakuuta 2002, kun Sojuz U räjähti tuhoten kyydissään olleen Foton-M-satelliitin 29 sekuntia laukaisun alusta. Yksi ihminen kuoli ja kahdeksan ihmistä loukkaantui onnettomuudessa.
Sojuzista tuli Columbia-avaruussukkulan tuhouduttua 1. helmikuuta 2003 myös amerikkalaisten astronauttien kulkuväline kansainväliselle avaruusasemalle. Sojuz/ST-raketista tulee ESAn kantoraketti vuonna 2007, jonka jälkeen sitä laukaistaan myös Guyanan avaruuskeskuksesta.
[muokkaa] Laukaisuja
Arianespace-yhtiön kautta myytyihin laukaisuihin kuuluu:
- 28.12.2003, Sojuz/Fregat, AMOS 2 (Starsem-yhtiö mukana laukaisussa)
- 14.8.2005, Sojuz/Fregat, Galaxy 14-tietoliikennesatelliitti
Vuoden 2007 Le Bourgetin lentonäyttelyssä Venäjän avaruusjärjestö, Euroopan avaruusjärjestö ja Arianespace sopivat 19. kesäkuuta ensimmäisistä neljästä Kourousta tehtävästä Sojuz-laukaisusta. Ensimmäinen Sojuz ST-laukaisu tapahtuu ennen maaliskuuta 2009. Sojuz-laukaisutorni on Sinnamarissa, 10 kilometriä pohjoiseen Ariane 5-laukaisutornista. (Lähde:[1])
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Lukion avaruusfysiikkaa: Sojuz-kantoraketti (http://www.paltamo.fi/~oh8uv/avaruusfysiikka/moottorit.html#name_sojuz)
- R-7 (http://internetelite.ru/cosmopark/r7/r7.htm)
- Starsem-yhtiö (http://www.starsem.com)
- Soyuz-laukaisut, jotka Starsem on myynyt (http://www.starsem.com/soyuz/log.htm)
- Soyuz U/Fregat (http://www.orbireport.com/Launchers/Soyuz_U-Fregat/)
Nykyiset: | Ariane 5 - Atlas V - Athena - Cosmos-3M - Delta II - Delta IV - Dnepr - GSLV - H-IIA - Pitkä marssi - Minotaur - Pegasus - Proton - PSLV - Rockot - Shavit - Shtil' - Start-1 - Strela - Sojuz (U, FG, 2) - Taurus - Tsyklon-3 - Volna - Zenit |
---|---|
Suunnitellut: | Angara - GSLV III - GX - H-IIB - KSLV - Pitkä marssi 5 - Taurus II - Vega |
Entiset: | Ariane (1, 2, 3, 4) - Atlas SM-65 Atlas, I, II, III) - Black Arrow - Delta III - Diamant - Energija - Europa - H-II - J-I - Juno I - Lambda - Mu (V) - Molnija (M) - N1 - Polyot - R-7 - Saturn (I, IB ,V, INT-21) - Scout - Sparta - Thor - Thor-Agena - Thor-Burner - Thorad-Agena - Titan (I, II, III, IIIB, IV) - Tsiklon (2) - Vanguard - Voskhod - Vostok |