ebooksgratis.com

See also ebooksgratis.com: no banners, no cookies, totally FREE.

CLASSICISTRANIERI HOME PAGE - YOUTUBE CHANNEL
Privacy Policy Cookie Policy Terms and Conditions
Mahavira – Wikipedia

Mahavira

Wikipedia

Kaksi jainalaisten trithankaraa: Rishabhadeva vasemmalla ja Mahavira oikealla.
Kaksi jainalaisten trithankaraa: Rishabhadeva vasemmalla ja Mahavira oikealla.

Mahaviran (540 eaa468 eaa?) opetuksiin perustuu intialainen uskonto jainalaisuus. Mahavira oli todennäköisesti Siddhartha Gautaman vanhempi aikalainen, joka asui Ganga-virran alajuoksulla, tämänhetkisen Biharin alueella. [1] Mahaviran kerrotaan saavuttaneen täydellisen valaistumisen ja tulleen siten jainaksi ("se joka selviytyy"). Mahavira kuoli Pavassa Biharissa täydellisen ravinnosta pidättäytymisen seurauksena. Jainalaiset itse eivät pidä Mahaviraa kuitenkaan uskontonsa perustajana, vaan 24. trithankarana eli "suurena opettajana".

[muokkaa] Elämäkerta

Mahaviran elinajasta ei ole varmaa tietoa. Jainalainen perinne pitää kiinni vuosista 599–527 eaa., mutta historiantutkijoiden mielestä todellinen elinaika on ollut 50–100 vuotta myöhemmin. Vardhamana Mahavira syntyi sotilassäätyyn jossain Gangesin laakson kuningaskunnista. Nimi Mahavira on lisänimi, joka tarkoittaa suurta sankaria. Hänet kasvatettiin paikallishallitsijaksi, mutta noin 30-vuotiaana hän jätti tehtävänsä ja perheensä ryhtyen askeetiksi. Mahavira teki meditaatio- ja itsekidutusharjoituksia ja hankki elantonsa kerjuulla. Varanasissa hän tapasi jainalaisuuden varhaismuodon kehittäjän, Parsvan, seuraajia ja otti heiltä paljon vaikutteita. Tietyt lähteet väittävät Mahaviran vanhempien kannattaneen Parsvan oppeja.[2]

Kolmantenatoista askeettivuotenaan Mahavira saavutti valaistumisen ja sai kunnianimen jina tai jaina (suom. voittaja; se,joka selviytyy). Tämän jälkeen hän kierteli 30 vuotta opettamassa Gangesin varren kuningaskunnissa, ja kävi varmuudella ainakin Kashissa, Kosalassa ja Magadhassa. Hän kuoli yli 70-vuotiaana paastoamalla itsensä hengiltä. Tämä paasto on säilynyt äärimmäisenä esikuvana jainalaisille.[2]

[muokkaa] Lähteet

  • Ahokallio,Tapio;Helve,Helena;Salmenkylä,Riitta;Tolonen,Anja: Uskonto ja maailmankatsomus. Kirjapaja, 2000. ISBN 951-625-249-4.
  • Asko Parpola (toimittaja): Intian kulttuuri. Otava Oy, 2005. ISBN 951-1-18365-6.

[muokkaa] Viitteet

  1. Ahokallio,Tapio;Helve,Helena;Salmenkylä,Riitta;Tolonen,Anja: Uskonto ja maailmankatsomus. Kirjapaja, 2000. ISBN 951-625-249-4.
  2. 2,0 2,1 Asko Parpola (toimittaja): Intian kulttuuri. Otava Oy, 2005. ISBN 951-1-18365-6.


aa - ab - af - ak - als - am - an - ang - ar - arc - as - ast - av - ay - az - ba - bar - bat_smg - bcl - be - be_x_old - bg - bh - bi - bm - bn - bo - bpy - br - bs - bug - bxr - ca - cbk_zam - cdo - ce - ceb - ch - cho - chr - chy - co - cr - crh - cs - csb - cu - cv - cy - da - de - diq - dsb - dv - dz - ee - el - eml - en - eo - es - et - eu - ext - fa - ff - fi - fiu_vro - fj - fo - fr - frp - fur - fy - ga - gan - gd - gl - glk - gn - got - gu - gv - ha - hak - haw - he - hi - hif - ho - hr - hsb - ht - hu - hy - hz - ia - id - ie - ig - ii - ik - ilo - io - is - it - iu - ja - jbo - jv - ka - kaa - kab - kg - ki - kj - kk - kl - km - kn - ko - kr - ks - ksh - ku - kv - kw - ky - la - lad - lb - lbe - lg - li - lij - lmo - ln - lo - lt - lv - map_bms - mdf - mg - mh - mi - mk - ml - mn - mo - mr - mt - mus - my - myv - mzn - na - nah - nap - nds - nds_nl - ne - new - ng - nl - nn - no - nov - nrm - nv - ny - oc - om - or - os - pa - pag - pam - pap - pdc - pi - pih - pl - pms - ps - pt - qu - quality - rm - rmy - rn - ro - roa_rup - roa_tara - ru - rw - sa - sah - sc - scn - sco - sd - se - sg - sh - si - simple - sk - sl - sm - sn - so - sr - srn - ss - st - stq - su - sv - sw - szl - ta - te - tet - tg - th - ti - tk - tl - tlh - tn - to - tpi - tr - ts - tt - tum - tw - ty - udm - ug - uk - ur - uz - ve - vec - vi - vls - vo - wa - war - wo - wuu - xal - xh - yi - yo - za - zea - zh - zh_classical - zh_min_nan - zh_yue - zu -