Lautuma
Wikipedia
Lautuma (lat. livor mortis) on kuoleman jälkeen ruumiin iholle ilmaantuva violetinpunainen väritys, joka johtuu punasolujen vajoamisesta painovoiman vaikutuksesta alaspäin, kun verenkierto on pysähtynyt. Lautumat ilmestyvät yleensä ensin rintakehän sivuosiin noin 15–20 minuutin kuluttua kuolemasta. Ne alkavat yhtyä toisiinsa 2 tunnin kuluttua, ja niiden määrä ja laajuus lisääntyy 12 tuntiin asti. Lautumia ei ilmaannu paikkoihin, joissa ruumis koskettaa maata tai jotain esinettä, koska ihon hiussuonet ovat tällöin puristuneina kasaan. Kuolemanhetkestä 20 tunnin sisällä lautumat ovat vielä poispainettavissa, ja niiden paikka myös muuttuu tänä aikana, jos ruumista liikutetaan.[1]
Lautumat lasketaan toissijaisiin kuolemanmerkkeihin, joita ovat myös esimerkiksi kuolonkankeus ja ruumiin jäähtyminen. Lautumia voidaan käyttää apuna arvioitaessa henkilön kuolinaikaa.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Laaksonen, H.: Kuolemansyyn selvittäminen Therapia Fennica. Viitattu 9.1.2008.
