Koivisto (Leningradin alue)

Wikipedia

Tätä artikkelia tai sen osaa käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Koiviston kauppala1 Luovutettu Neuvostoliitolle
vaakuna2 sijainti
Perustettu	1927 Koiviston mlk:sta
Lakkautettu (luovutettu Neuvostoliitolle 1944)	1948
Lääni, Maakunta	Viipurin lääni, Etelä-Karjala2
Pinta-ala oli - Josta maa-alue	km² 23,30 km² 1938[1]
Väkiluku oli - Väestötiheys	2 272 (1939)[2] as/km²
1 Tämä taulukko käsittelee entistä Suomen kauppalaa 2 Ei virallinen kuntavaakuna, otettu käyttöön kunnan lakkauttamisen jälkeen ja on yhteinen maalaiskunnan kanssa 2 Ei vielä tuolloin virallinen maakunta, vaan historiallisen Karjalan maakunnan osa

Koivisto (ruots. Björkö, ven. Приморск, Primorsk, vuoteen 1918 asti Бьёрке, Bjorke, vuosina 1918–1948 Койвисто, Koivisto) on kaupunki Viipurin piirissä Leningradin alueella Venäjällä (60°22′N 28°37′E). Nykyinen venäjänkielinen nimi tarkoittaa merenrantakaupunkia. Koivistossa on noin 6 000 asukasta (2000). Koivistoon rakennetun suuren öljysataman johdosta öljykuljetukset Suomenlahdella ovat lisääntyneet merkittävästi.

Koiviston kauppalan pinta-ala oli 24 km² (1936) ja sitä ympäröi joka puolelta Koiviston maalaiskunta. Koivisto oli Rannan kihlakunnan keskus.

Koiviston kauppalan alueella sijaitsi Koiviston kirkko, sairaala, 5-luokkainen yhteiskoulu, merikylpylä, pankkeja sekä monenlaisia liike- ja teollisuusyrityksiä.

[muokkaa] Asukasluvun kehitys

• 2 178 (1934)
• 2 272 (1939)

[muokkaa] Liikenne

Koiviston kauppalan alueella Möllikänniemessä oli Itä-Suomen paras merisatamapaikka, joka mainitaan ensimmäisen kerran jo 1268 Berjozovskoje-nimellä. Sataman paikka on ihanteellinen. Mantereen edustan saaristo suojasi sitä tuulilta ja aallokolta ja merivirrat pitivät sen sulana muita Itä-Suomen satamia pitempään ja sinne johti 9 m syvä väylä. Koiviston kauppalan satama muodostikin yhdessä Koiviston maalaiskunnan puolella sijainneen Makslahden sataman kanssa Suomen kuudenneksi suurimman sataman ja viidenneksi suurimman vientisataman vuonna 1933, jolloin vienti ja tuonti olivat yhteensä 387 250 tonnia.

Koivisto yhdistettiin Suomen rataverkkoon vuonna 1916, jolloin Terijoen–Koiviston-rata valmistui. Vuonna 1925 puolestaan valmistui rataosa Koivistolta Viipuriin

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Kauppalan perustaminen

Koiviston kirkko kesällä 2000. Kirkon yläkerrassa on pieni huone joka on paikallisen luterilaisen seurakunnan käytössä, muuten rakennus ei ole kirkollisessa käytössä

Koiviston kirkonkylästä ja Kotterlahden kylästä suunniteltiin taajaväkistä yhdyskuntaa jo vuonna 1916. Tuolloin katsottiin kyseisen alueen satamaliikenteen ja tiheän asutuksen johdosta muusta kunnasta taloudellisesti ja sosiaalisesti erillisen alueen, jonka asioita ei pystytty ratkomaan parhaalla mahdollisella tavalla Koiviston kunnan yhteydessä. Ensimmäinen maailmansota kuitenkin aiheutti suunnitelman toteuttamatta jättämisen. Uudelleen asiaa lähdettiin ajamaan 1920-luvun puolivälissä ja vuonna 1927 Koiviston kirkonkylästä ja Kotterlahden kylästä muodostettiin kauppala.

[muokkaa] Neuvostoliitolle

Vuonna 1948 Venäjän neuvostotasavallan korkeimman neuvoston puhemiehistö muutti Koiviston venäjänkielisen nimen Primorskiksi.^[3]

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja, Uusi sarja -XXXIX- vuonna 1941. Tilastollisen päätoimiston julkaisema. Helsinki 1942.
2. ↑ Suomen virallinen tilasto VI. Väestötilastoa 93. Väestösuhteet vuonna 1939. SVT VI:93
3. ↑ История, Берёзовское-Бьёрке-Койвисто-Приморск (Istorija, Berjozovskoe-Bjorke-Koivisto-Primorsk) 1998. города Приморска (Koiviston kaupunki). Viitattu 11.9.2007. (venäjäksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Koiviston kaupungin kotisivu
• Nykyinen Koiviston vaakuna
• Katunäkymää kauppalasta
• Koiviston rautatieasema
• Koiviston satamaa kirkontornista nähtynä, etualalla Osuuskaupan laituri, varsinainen satama kuvasta oikealle
• Koiviston sankarihautausmaa Koiviston takaisin valtauksen 1-vuotisjuhlassa 6.9.1942
• Luovutetun Etelä-Karjalan pitäjät
• Koivisto ja Koiviston maalaiskunta
• Etelä-Suomen Merikalastajain Liiton kotisivut
• Luovutetun Karjalan linkit

Leningradin alueen kaupungit

Hallinnollinen keskus: Pietari (erillinen hallintoalue) Antrea (Kamennogorsk) | Boksitogorsk | Enso (Svetogorsk) | Hatsina (Gattšina) | Iivananlinna (Ivangorod) | Jaama (Kingisepp) | Kiriši | Korotka (Kirovsk) | Koivisto (Primorsk) | Mali (Kommunar) | Koskenala (Podporožje) | Käkisalmi (Priozersk) | Ylä-Laukaa (Luga) | Lotinapelto (Lodeinoje Pole) | Lupana (Ljuban) | Lomkka (Nikolskoje) | Olhava (Volhov) | Pella (Otradnoje) | Pikaljovo | Pähkinälinna (Schlüsselburg) | Seuloskoi (Vsevoložsk) | Sierattala (Sertolovo) | Slantsy | Uustia (Sosnovyi Bor) | Sjasstroi | Tihvinä (Tihvin) | Tusina (Tosno) | Viipuri (Vyborg) | Volossova (Volosovo) | Uuras (Vysotsk) | Uusi-Laatokka (Novaja Ladoga)