King's Quest

Wikipedia

King's Quest on Sierra On-Line -yhtiön (nykyään Sierra Entertainment) tuottama fantasiamaailmaan sijoittuva tietokonepelisarja. Sarjan ensimmäinen osa julkaistiin vuonna 1984, jonka jälkeen se on poikinut yhteensä seitsemän jatko-osaa. Sarjan jokaisen pelin suunnittelusta on vastannut Roberta Williams, toinen Sierran perustajista. Pelisarjaa pidetään laajalti yhtenä seikkailupelien aikakauden suurista klassikoista.

[muokkaa] Sarjan osat

• King's Quest I: Quest for the Crown (1984, SCI-versio vuonna 1990)
• King's Quest II: Romancing the Throne (1985)
• King's Quest III: To Heir is Human (1986)
• King's Quest IV: The Perils of Rosella (1988)
• King's Quest V: Absence Makes the Heart go Yonder (1990)
• King's Quest VI: Heir Today, Gone Tomorrow (1992)
• King's Quest VII: The Princeless Bride (1994)
• King's Quest: Mask of Eternity (1998)
• King's Quest Collections (kokoelma)

[muokkaa] Juoni

Pelit sijoittuvat fantasiamaailmaan, joka on täynnä vaaroja ja mysteerejä. Pelaaja kohtaa matkallaan velhoja, jättiläisiä, lohikäärmeitä ja muita olentoja, joista hänen on selvittävä nokkeluudella. Vaikka pelien tapahtumat liittyvät toisiinsa, jokaisella osalla on oma, itsenäinen juonensa. Näin ollen on mahdollista päästä sisälle minkä tahansa pelin juoneen, vaikkei olisi pelannut edellisiä osia.

Sarjan ensimmäisestä osassa pelaaja ottaa ritari Sir Grahamin roolin. Hänen tehtävänsä on etsiä Daventryn kuningaskunnan kolme kadonnutta aarretta, taikapeili, taikakilpi ja taika-arkku. Aarteet on varastettu viekkaudella, ja ilman niitä kuningaskunta on varmasti hukassa. Mikäli Graham onnistuu, hän perii kruunun.

Toisessa osassa Graham on Daventryn kuningas, mutta kaipaa itselleen puolisoa. Taikapeili näyttää hänelle kauniin naisen, joka on vangittuna tornissa keskellä saarta kaukaisessa Kolyma-nimisessä maassa. Grahamin tehtävä on pelastaa nainen, jonka hän saa vaimokseen, mikäli onnistuu.

Kolmannen osan päähenkilö on Gwydion, poika, jonka ilkeä velho nimeltä Manannan on kauan sitten siepannut orjakseen. Peli saattaa tuntua etäiseltä Grahamista ja tutusta Daventrysta, mutta tapahtumien edetessä totuus vähitellen paljastuu. Gwydionin tehtävä on nimittäin paeta velhon orjuudesta ja saada selville, kuka hän todella on.

Neljännessä osassa seikkailee Grahamin tytär Rosella. Graham on kuolemansairas, ja Rosella matkaa kaukaiseen Tamirin maahan etsimään parantavaa taikahedelmää. Tehtävä on vaikea, mutta päästäkseen takaisin Daventryyn Rosellan on lisäksi autettava keijua, jota myös uhkaa kuolema.

Viidennessä osassa pelaaja ohjaa jälleen Grahamia. Velho nimeltä Mordack on kaapannut hänen perheensä ja linnansa, ja Grahamin on matkattava kaukaiseen Sereniaan löytääkseen heidät. Oppaaksi ja seuraksi matkalleen Graham saa pöllön nimeltä Cedric.

Kuudennessa osassa seikkailuun joutuu Alexander, Grahamin poika. Hän kaipaa prinsessa Cassimaa, jonka tapasi sarjan edellisessä osassa. Taikapeili näyttää hänelle tien yli merten, mutta myrsky upottaa hänen laivansa. Hän pääsee perille, mutta asiat kaukaisessa maassa ovat huonosti ja Alexander joutuu moneen vaaraan yrittäessään auttaa Cassimaa.

Seitsemännessä osassa seikkailevat sekä Rosella että Grahamin vaimo Valanice, joita pelaaja ohjaa vuorotellen. Molemmat joutuvat pyörteeseen, joka vie heidät erille toisistaan, Rosellan peikkojen valtakuntaan ja Valanicen keskelle aavikkoa. Yrittäessään löytää toisensa he huomaavat joutuneensa paljon suurempaan seikkailuun.

Kahdeksannessa osassa seikkailee Daventryn asukas Connor. Mask of Eternity, idoli, joka ylläpitää totuutta, valoa ja järjestystä, on halkaistu viideksi palaksi ja kaaos on vallannut maailman. Connorin on matkattava ympäri maailmaa löytääkseen nuo viisi palaa ja lopulta koottava ne jälleen yhteen.

[muokkaa] Kuvaus

Pelit koostuvat sarjoista ongelmia, joihin on keksittävä ratkaisu päästäkseen etenemään. Osissa 1-4 päähenkilöä ohjataan nuolinäppäimillä ja kirjoittamalla komentoja. Jos esimerkiksi kohtaa oven, päähenkilön saa avaamaan sen kirjoittamalla komennon "Open the door". Mikäli käy ilmi, että ovi on lukittu, on todennäköisesti löydettävä jostain avain ja tultava sitten takaisin. Osissa 5-7 kaikki ohjaaminen hoidetaan hiirellä. Pelaajalla on valittavanaan erilaisia kursoreita, joista jokaisella on oma tarkoituksensa. Esimerkiksi klikkaamalla jotain henkilöä puhekursorilla saa päähenkilön puhumaan hänelle. Jokaisessa osassa voi myös poimia mukaansa monia esineitä, joita voi käyttää ongelmien ratkaisemiseen. Osa ongelmista vaatii laajojen alueiden kuten labyrinttien ja aavikoiden kartoittamista, osa arvoitusten ratkaisemista ja logiikkaa, osa taas pelkästään tervettä järkeä. Väkivaltaa ei juurikaan ole mahdollista käyttää, vaan ongelmiin on lähes poikkeuksetta olemassa älyllinen, väkivallaton ratkaisu. Väärä ratkaisu voi jopa johtaa tilanteeseen, jossa peliä ei enää ole mahdollista päästä läpi. Pelimaailmassa liikutaan näkymästä, "ruudusta", toiseen. Liikkumalla yhden ruudun reunaan tai esimerkiksi rakennukseen pääsee siirtymään seuraavaan ruutuun, jota pääsee jälleen tutkimaan. Hyvä strategia ongelmien ratkaisemiseen on tutkia ja kokeilla kaikkea järjestelmällisesti. Moniin yksittäisiin ongelmiin on useita ratkaisuja, mutta läpäistäkseen koko pelin on loppuviimeksi saavutettava tietyt päätavoitteet. Sarjan jokaisella pelillä on vain yksi selkeä, täydellinen loppu.

Sarjan kaikki pelit ammentavat runsaasti fiktiivisiä elementtejä yleisesti tunnetuista saduista ja mytologioista. Peleissä esiintyvät muun muassa Punahilkka, Tittelintuure, kreivi Dracula ja Styks-virta. Myös monien ongelmien ratkaisut ovat samantapaisia kuin niitä vastaavissa saduissa. Esimerkiksi pahasta noidasta voi päästä eroon samalla tavalla kuin Hannu ja Kerttu -sadussa.

Sarjan kahdeksas osa käyttää täysin kolmiulotteista grafiikkaa. Päähenkilöä ohjataan näppäimistöllä ja pelimaailman kanssa ollaan vuorovaikutuksessa hiiren avulla. Kahdeksas osa on saanut raskasta kritiikkiä valinnastaan siirtyä kolmiulotteisuuteen sekä toimintapelimäisestä väkivallastaan, jota ei esiinny sarjan aiemmissa osissa. Näiden eroavaisuuksien vuoksi monet fanit kieltäytyvät pitämästä sitä todellisena King's Questina. Toisin kuin edeltäjiensä, kahdeksannen osan nimessä ei myöskään ole roomalaista numeroa, vaan peli tunnetaan ainoastaan nimellä King's Quest: Mask of Eternity.

Osat 1-3 käyttävät Sierran kehittämää AGI-moottoria. Neljännestä osasta julkaistiin sekä AGI- että kehittyneempi SCI-versio, joka mahdollisti suuremman resoluution sekä tuen hiirelle ja äänikortille. SCI:n suosion myötä AGI-version myynti lopetettiin ja siitä tuli harvinainen keräilykappale. Myös sarjan ensimmäisestä osasta julkaistiin SCI-versio kuusi vuotta AGI-version jälkeen.