Kalle Kauppi

Wikipedia

Kalle Kauppi (15. maaliskuuta 1892, Heinolan maalaiskunta – 29. lokakuuta 1961, Helsinki) oli suomalainen professori sekä Edistyspuolueen kansanedustaja ja ministeri.

[muokkaa] Perhe

Kaupin vanhemmat olivat maanviljelijä Johan Kauppi ja Karolina Mansikkala.

[muokkaa] Kaupin ura

Hän valmistui ylioppilaaksi 1911 ja suoritti filosofian kandidaatin tutkinnon 1914 ja mol. oik. kandidaatin tutkinnon 1919. Kauppi sai varatuomarin arvon 1921 ja suoritti vielä mol. oik. lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot 1927. Kauppi sai lisäksi kauppatieteiden kunniatohtorin arvon Helsingin kauppakorkeakoulusta 1961.

Kauppi toimi Viikkolehti Liikeapulaisen vt. päätoimittajana 1911–1912, Kauppalehden aputoimittajana 1915 ja asianajajana Lahdessa 1919–1922. Hän oli Helsingin kauppakorkeakoulun kauppaoikeuden vt. professori 1927–1929, kauppaoikeuden professori 1929–1961, rehtori 1939–1945 ja 1957–1961 sekä vararehtori 1952–1957. Tämän ohella Kauppi toimi myös Yhteiskunnallisen korkeakoulun yksityis- ja talousoikeuden vt. opettajana 1929–1930 ja 1932–1933, puolustusministeriön lainopillinen neuvonantajana ja toimistopäällikkönä 1939–1940 sekä päämajan lainopillinen neuvonantajana 1941–1943.

Politiikassa Kauppi oli Edistyspuolueen kansanedustajana Uudenmaan läänin vaalipiiristä 1943–1950. Hän tuli edustajaksi A. K. Cajanderin tilalle 25. tammikuuta 1943. Kauppi oli kauppa- ja teollisuusministerinä Kallion IV hallituksessa 1936–1937 ja opetusministerinä Linkomiehen hallituksessa 1943–1944, Hackzellin hallituksessa 1944 ja Urho Castrenin hallituksessa 1944. Hän oli myös presidentin valitsijamies vuoden 1931 ja 1943 presidentinvaaleissa ja kunnallispolitiikassa Kauppi oli mukana Lahden ja Helsingin kaupunginvaltuuston jäsenenä.