Kaliningrad

Wikipedia

Kaliningrad
(Калининград)
Kōnigsberg

Lippu

Vaakuna

Koordinaatit: 54°43′N 20°31′E

Saanut kaupunginoikeudet

1286

Siirtyi Neuvostoliitolle/Venäjälle

1945

Nimettiin Kaliningradiksi

1946

- Pormestari

Juri Savenko

Pinta-ala

- Kaupunki

215,7 km² (83,3 mi²)

Väkiluku (2002)

- Kaupunki

430 003

Postinumero

236010

Suuntanumero(t)

4012

Kaliningrad (ven. Калининград), vuoteen 1946 saks. Königsberg on satamakaupunki ja Kaliningradin alueen pääkaupunki.^[1]

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Kuuluisia ihmisiä Königsbergistä/Kaliningradista
3 Katso myös
4 Lähteet
5 Aiheesta muualla

[muokkaa] Historia

Saksalaiset ristiretkeläiset saapuivat alueelle 1200-luvun alussa.^[1] Saksalainen ritarikunta perusti vuonna 1255 Pregeljoen alajuoksulle linnoituksen ja kaupungin, jolle annettiin nimi Königsberg (lat. Regiomontium, puol. Królewiec, liett. Karaliaučius) eli "Kuninkaanvuori".^[1] Vuonna 1340 siitä tuli hansakaupunki, joka toimi kohtauspaikkana Euroopan ja Venäjän välillä.^[1] Tärkein kauppatavara oli meripihka. Ritarit jatkoivat käännytystyötään Puolan suuntaan. 1500-luvulla heidän maaomaisuudestaan muodostetiin Itä-Preussin kuningaskunta, jonka pääkaupungiksi tuli juuri Königsberg. Yliopisto kaupunkiin perustettiin 1544.^[1] 1600-luvulla muodostetun Brandenburg-Preussin ensin ruhtinas- ja sittemmin kuningaskunnan pääkaupungiksi muutettiin Berliini, joka pysyi asemassaan 1806 tapahtuneeseen Napoleonin hyökkäykseen asti.^[1] Sen jälkeen Königsberg toimi pääkaupunkina muutaman vuosikymmenen ennen Saksan keisarikunnan syntyä. Kaupungin eläintarha perustettiin 1896 toimien edelleen.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Saksa menetti alueitaan mm. Puolalle ja tätä seurannut Puolan käytävä katkaisi Itä-Preussin myötä Königsbergin maayhteyden muualle Saksaan. Kaupungin lentokenttä avattiin vuonna 1922.^[1] Toisen maailmansodan alettua natsi-Saksa valloitti Puolan ja rakennutti moottoritien Berliinistä Königsbergiin. Varsinkin sodan loppupuolella kaupunkia pommitettiin ja asukkaita lähti joukoittain pakoon. Neuvostoliiton puna-armeija valtasi kaupungin keväällä 1945 ja sodan loputtua se siirtyi Potsdamin konferenssin mukaan Neuvostoliitolle.

Königsbergin linnan korvannut keskeneräinen Neuvostojen talo

Kaupunki tuhoutui sodassa suurelta osin, esimerkiksi yliopisto ja monet kirkot tuhoutuivat. Yksi harvoista vanhan kaupungin säästyneistä kohteista oli filosofi Immanuel Kantin hautamuistomerkki.^[1] Sodan jälkeen säästyneitäkin osia tuhottiin suuressa määrin neuvostomallisen arkkitehtuurin tieltä. Esimerkiksi historiallinen Königsbergin linna tuhottiin monumentaalisen Neuvostojen talon tieltä. Vuonna 1946 kaupungin nimi vaihtui Kaliningradiksi juuri edesmenneen presidentti Mihail Kalininin mukaan.^[1] Vuosina 1947-8 karkotettiin kaupungissa olleet 25 000 saksalaista, joista pieni osa kuitenkin hankki Neuvostoliiton kansalaisuuden ja jäi kaupunkiin.^[1] Tilalle tuli väkeä muualta, parissa vuodessa kaupunkiin muuttaneita oli lähes 60 000.

Toisen maailmansodan jälkeen poistettiin natsi-Saksan tunnusmerkkejä katukuvasta. Esimerkiksi Hitlerin aukiosta tehtiin Vuoden 1945 Voiton aukio ja sinne pystytettiin Leninin patsas. Tällä hetkellä puolestaan poistetaan neuvostoajan symboleita, esimerkiksi Leninin patsas on jo poistettu ja tilalle on tulossa ortodoksikirkko.

[muokkaa] Kuuluisia ihmisiä Königsbergistä/Kaliningradista

Christian Goldbach (1690–1764), matemaatikko
Immanuel Kant (1724–1804), filosofi
Fanny Lewald (1811–1889), feministi ja näyttelijä
Ernst Theodor Amadeus Hoffmann (1776–1822), näyttelijä
Gotthilf Heinrich Ludwig Hagen (1797–1884), fyysikko
Gustav Robert Kirchhoff (1824–1887), fyysikko
Karl Rudolf König (1832–1901), fyysikko
Otto Wallach (1847–1931), kemisti
Erich von Drygalski (1865–1949), tutkimusmatkailija
Arnold Sommerfeld (1868–1951), fyysikko
Agnes Miegel (1879–1964), näyttelijä
Lea Rabin (1928–2000), saksanjuutalainen näyttelijä ja Israelin pääministerinä toimineen Jitzhak Rabinin vaimo
Viktor Patsajev (1933–1971), venäläinen kosmonautti
Aleksei Leonov, venäläinen kosmonautti (s. 1934), ensimmäinen avaruuskävelyn tehnyt ihminen
Heinrich August Winkler (s. 1938), saksalainen historioitsija
Ljudmila Putina (s. 1958), Venäjän pääministeri Vladimir Putinin puoliso

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

↑ ^1,0 ^1,1 ^1,2 ^1,3 ^1,4 ^1,5 ^1,6 ^1,7 ^1,8 ^1,9 Kerttuli Korhonen: Kaliningrad. Kaupunki, joka kielsi historiansa. Tiede, 3/2007. Artikkelin verkkoversio.